Olut maistuu Uudessakaupungissa, siiderit eivät

0
Alkoholitilastoa eri kunnista vuoden 2023 osalta.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL julkisti kesäkuussa vuosiraporttinsa alkoholinkulutuksesta. Raportin tilasto perustuu kunkin kunnan tilastoituun alkoholin kokonaismyyntiin. Koko Suomen osalta kulutuksessa näkyi 2,4 prosentin lasku edelliseen vuoteen verrattuna, ollen noin 8,7 litraa puhdasta alkoholia 15 vuotta täyttänyttä henkilöä kohden.

Uudenkaupungin osalta luku pysyi vuoteen 2022 verrattuna liki samana, noin 8,8 litraa. Monissa pienissä ympäryskunnissa kulutus on huomattavasti vähäisempää. Pyhärannassa kulutetun alkoholin määrä jäi 1,95 litraan asukasta kohden.

– Jos vertailee asukasluvultaan saman kokoisia kaupunkeja, tulokset olivat aika samankaltaisia, toteaa Uudenkaupungin nuorisopalveluiden vastaava ja ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Jennika Salonen Uudenkaupungin osalta.

Suoraavertausta tilastoista ei kuntalaisten alkoholinkulutuksen suhteen voi vetää. Kesäasukkaat ja turistit nostavat myydyn alkoholin määrää, ja toisaalta pienistä kunnista saatetaan käydä ostoksilla lähikunnissa.

Turismin merkitys näkyy erityisesti Kustavissa, jossa kuntalaista kohden kulutetaan peräti yli 20 litraa puhdasta alkoholia vuositasolla. Se tarkoittaisi esimerkiksi sataa puolen litran vodkapulloa.

– Uudessakaupungissakin, niin kuin muissakin kaupungeissa turisteja varmasti käy, Salonen pohtii.

Kutenmyös muualla Suomessa, olut on Uudessakaupungissa ylivoimaisesti suosituin alkoholijuoma. Oluen vuosikulutus yli 15-vuotiasta kuntalaista kohden on noin 89 litraa, eli 270 pientä tölkkiä. Vastaavasti viiniä kuluu vuositasolla 16 pulloa, väkeviä 12 pulloa ja juomasekoituksia 52 tölkkiä.

Siiderit jäävät jumbosijalle, kulutuksen ollessa vain 4,78 litraa henkeä kohden, noin 14,5 tölkkiä.

Vuoteen 2022 verrattuna suurin muutos tapahtui juomasekoitusten, muun muassa lonkeroiden, suosion kasvussa. Muissa juomaryhmissä, oluet poislukien, näkyi hienoista laskua. Tämäkin trendi seuraa valtakunnallista kehityskulkua.

Tässäkuussa voimaan astunut alkoholilain muutos saattaa vaikuttaa kulutustottumuksiin. Laki sallii käymisteitse valmistettujen, enintään kahdeksanprosenttisten alkoholijuomien myynnin päivittäistavarakaupoissa.

– Jää nähtäväksi, mitä mahtaa tuoda, Salonen miettii.

– Madaltaa mahdollisesti kynnystä ostaa vahvempia alkoholijuomia. En usko, että ainakaan vähentää niiden kulutusta, hän sanoo.

Lakiuudistuksen ulkopuolelle jäivät tislepohjaiset, yli 5,5-prosenttista alkoholia sisältävät juomasekoitukset, sillä niiden nähtiin olevan houkuttelevia etenkin tytöille.

Salonenkorostaa ennaltaehkäisevän työn ja asenteisiin vaikuttamisen merkitystä alkoholin ja yleisesti päihteiden riskikäytön vähentämisessä. Yhteistyötä ennaltaehkäisemisen ja päihdetyön saralla tehdään useiden yhdistysten kanssa.

Paljon nuorten parissa työskentelevä Salonen mainitsee merkittävänä hankkeena tänä vuonna toista kertaa järjestetyn Santtiofestin, jota muun muassa Uudenkaupungin nuorisovaltuusto ja kaupungin nuorisopalvelut, Santtiorannan leirintäalueen yrittäjä, SPR ja Niko-toiminta olivat järjestämässä. Yksi tavoitteista on järjestää nuorille päihteetöntä tekemistä.

-Kaupungin eri toiminnoissa on tärkeää tukea päihteettömyyttä ja järjestää palveluja, jotka tukevat kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä, Salonen toteaa.