Yllättävää on se, etten ole aina ollut erityisen kiinnostunut lukemisesta, kirjoittamisesta, saatikka sitten suomen kielestä. Kuluneiden vuosien aikana olen kuitenkin päässyt liukumaan oman mielenkiinnon ja myös töiden kautta kielemme syövereihin samalla alkaen ymmärtää, miten monipuolisesti ja omanlaatuisesti sitä voikaan hyödyntää luovassa ilmaisussa. Kieli ja kirjoittaminen elävät yhä nuorissa, vaikka lukutottumuksemme ovatkin erilaiset kuin aiemmilla sukupolvilla.
Vaikka usein näkee uutisotsikoita nuorten yleisesti heikentyneestä lukutaidosta, lopulta lukutotottumukset ovat hyvinkin yksilöllisiä. Tunnen nuoria, jotka lukevat yli viisikymmentä kirjaa vuodessa, ja toisia, jotka eivät ole lukeneet yhtäkään kirjaa loppuun viimeiseen viiteen vuoteen. Itse en kuulu kumpaankaan ryhmään, mutta joudun myöntämään, että olen lähempänä jälkimmäistä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etten arvostaisi kirjallisuutta tai, etteikö lukeminen olisi mielestäni tärkeää. Se on vain muuttanut muotoaan. En lue paperikirjoja, runoja ja koulukirjoja lukuun ottamatta, lähestulkoon ollenkaan. Yhtenä syynä tähän on varmasti pankkitililtäni vähän yli kympin kuussa syövä e-kirja -palvelu. Teknologia kehittyy ja näin me kuljemme sen mukana.
Myös kuluttamamme sosiaalisen median sisällön englanninkielisyys vaikuttaa suhteeseemme suomen kielen kanssa. Ennen englannin ylioppilaskirjoituksia käänsin koko elämäni englanniksi. Laitteideni kielen, musiikin ja podcastit, joita kuuntelin, kirjat, joihin uppouduin, sosiaalisen median sisällön, sarjat, joita katsoin. Lista on lähes loputon.
Tämä oli opiskelutaktiikka, mutta samalla se avasi silmäni sille, miten suuri vaikutus kielellä on elämässämme. Jälkeenpäin olen pyrkinyt luikertelemaan ulos englanninkielisestä kuplastani ja palaamaan suomen kieleen. Vaikka englanti on hyödyllinen ja monipuolinen kieli, unohdamme usein, miten kaunis suomi onkaan, erityisesti luovissa teksteissä.
Olen päässyt lukiossa sekä työssäni kesätoimittajana ja sanomalehden avustajana suomen kielen ja erityisesti sen käytön ytimeen. Millaisia sanavalintoja teemme, mikä on vaikuttavaa. Toimituksessa työkavereilta kysellään sermien yli, kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen, koulussa harjoitellaan tunnistamaan erilaisia tekstejä ja niiden tarkoituksia. Näissä hetkissä konkretisoituu se, kuinka erikoinen ja kiehtova suomen kieli on. Siinä elävät tarinamme, historiamme ja identiteettimme.
Nuorempana, ala-asteen lopulla ja yläasteella, luin enemmän kaunokirjallisuutta, mutta en kuitenkaan koskaan ole ollut aktiivisin lukija. Nyt tavoitteenani on lukea kaksi kirjaa kesällä. Ihan tavallista, painettua kaunokirjallista kirjaa. Vaikka me nuoret emme kaikki luekaan paksuja romaaneja samassa määrin kuin aiemmat sukupolvet, olemme löytäneet oman tapamme olla osa kirjallisuuden ja kielen maailmaa.
Kuuntelemme musiikkia, luemme biisien lyriikoita ja eläydymme niihin. Myös rap -musiikki on hyvä esimerkki siitä, miten suomen kieli on läsnä nuorten elämässä. Olen törmännyt useihin biiseihin, joissa käytetyt kielelliset keinot ovat olleet suorastaan loistavia. Vaikka nuorten kosketus kieleen onkin erilainen, sillä on merkitystä, ja se ansaitsee tunnustusta.
Sänkyni vieressä lepäävät runokirjat muistuttavat minua joka päivä siitä, miten sanat voivat muuttaa maailmaa, inspiroida ja lohduttaa. Ne ovat ikkunoita toisiin todellisuuksiin ja samalla peilejä omaan sisimpään. Olen päässyt lähemmäs kieltämme viime vuosina ja yritän jatkuvasti päästä vielä lähemmäs. Suomi on yksi maailman kauneimmista kielistä.
Helmi Rantanen
lukiolainen