Suomalaisille sauna on lämmön lähde sekä tapa puhdistautua, rentoutua, viettää aikaa yhdessä, ylläpitää terveyttä ja vaalia aineetonta kulttuuriperintöä. Varsinais-Suomessa ainakin 26 saunaa on saanut EU:n maaseuturahoitusta vuoden 2014 jälkeen.
EU:n maaseuturahoitusta myönnetään maaseudun alueelliseen ja paikalliseen kehittämiseen. Tukea on tarjolla niin yleishyödyllisiin hankkeisiin kuin maaseudun yrittäjyyteenkin. Tuen hakemisessa neuvovat Ely-keskus ja Leader-ryhmät. Suurin osa tukea saaneista saunoista on maaseudun yhdistysten saunoja, joissa järjestetään yleisiä saunavuoroja. Näin saunat lisäävät myös yhteisöllisyyttä maaseudulla.
Esimerkiksi Vakka-Suomen Ladun Metsälehdon sauna Velhoveden rannalla lämpiää kerran viikossa ympäri vuoden, ja lisäksi sitä voi vuokrata yksityiskäyttöön. Yhdistyksen puheenjohtaja Juhani Viholainen kertoo, että kävijämäärät vaihtelevat, mutta erityisen suosittuja saunavuorot ovat talvisin.
– Silloin kävijöitä saattaa olla yhdellä vuorolla jopa 40. Meillä on saunan terassilla lämpömatot, ja virtauspumppu pitää avannon auki koko talven ajan.
Metsälehdon saunarakennuksessa on saunan lisäksi pukutilat ja takkatupa, jossa voi myös yöpyä. Myös esimerkiksi monien yritysten saunat on rakennettu maaseuturahoituksen avulla. Muun muassa saariston matkailukohteisiin ja vierasvenesatamiin on myönnetty tukea useille eri saunoille. Uusin tuki on myönnetty meressä kelluvalle saunalautalle, joka saataneen käyttöön syksyllä.
Suomalainen saunaperinne on tärkeä osa kulttuuriperintöä ja se onkin nimetty Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2020. Ensimmäiset saunat on rakennettu nykyisen Suomen alueelle jo kivikaudella.
Nykyään Suomessa on yli 3 miljoonaa saunaa, joista suurin osa on yksityisissä kodeissa ja kesämökeillä. Lisäksi Suomessa on tuhansia julkisia saunoja. Yli 90 prosenttia suomalaisista kertoo saunovansa ainakin kerran viikossa.
Suomen saunakulttuuri ry ylläpitää suomalaisia saunaperinteitä ja Saunakylää Päijänteen rantamaisemissa Jämsän Juokslahdella. Saunakylä avattiin suomalaisen saunan päivänä vuonna 2017 – onnistuneen Leader-hankkeen seurauksena. Yhdistyksen puheenjohtaja Saija Silen kertoo, että suomalainen saunakulttuuri on nimenomaan maaseudun kulttuuria.
– Saunaperinteet liittyvät pitkälti maaseudun vuoden kiertoon ja viikon rytmiin. Lauantai on vakiintunut saunapäiväksi, koska aikoinaan juuri silloin päättyi viikon työ. Silloin tultiin pellolta ja mentiin saunaan, jotta oltiin puhtaina sunnuntaina, kun koitti pyhä, hän kertoo.
Sauna oli maaseudulla usein ensimmäinen asunto, jossa asuttiin siihen asti, että pirtti valmistui. Maaseudun saunat ovat olleet jatkuvasti käytössä, sillä niissä on palvattu lihaa, loukutettu pellavaa, synnytetty ja huolehdittu terveydenhoidosta.
– Maaseudulla saunat ovatkin aikoinaan olleet naisten valtakuntia ja ensimmäiset naisyrittäjätkin ovat juuri saunayrittäjiä: esimerkiksi saunottajia, kuppareita tai hoitajia.
Tänä vuonna saunan päivää vietetään ensi kertaa myös Virossa ja Suomi ja Viro ovatkin päättäneet yhteistuumin yrittää saunomisen Guinness World Records -maailmanennätystä saunan päivänä 8.6. klo 19–20.
– Kutsumme kaikki mukaan maailmanennätysyritykseen. Tavoitteemme on saada kasaan yli 10 000 saunojaa. Johan Suomessa saunoo muutenkin lauantai-iltaisin yli 10 000 ihmistä, mutta maailmanennätystä varten saunareissusta pitäisi nyt ottaa kuva, Saija Silen kannustaa.
Maailmanennätystä ovat hakemassa Suomen saunaseura, Visit Finland, Visit Estonia ja Kansainvälinen saunaliitto ISA yhdessä suomalaisen ja virolaisten saunaseurojen, -yhdistysten ja -yritysten kanssa.
Suomalaisen saunan päivänä vietetään myös valtakunnallista Avoimet Kylät -päivää, joka järjestetään nyt kymmenettä kertaa. Tapahtuma tuo sadat Suomen kylät parrasvaloihin ja lähimatkailukohteiksi. Päivä tarjoaa mahdollisuuden päästä lähelle kyläelämää ja suomalaista maaseutua.
Monissa päivän kylätapahtumissa yhdistyy myös maaseudun rakkaus saunomiseen. Esimerkiksi Maskun Askaisissa vietetään Marskin markkinoita ja Pikisaaren virkistysalueen alueen kyläsauna on vapaasti käytettävissä vierailijoille. Avoimet Kylät -tapahtuman järjestävät yhteistyössä paikalliset kylät ja yhdistykset sekä Suomen Kylät ry, maakunnalliset kyläyhdistykset ja Leader-ryhmät.
