– Me olemme olleet kevään ja kesän aikana Raumalla, keskikesällä kohteena oli Uudenkaupungin aluetta, ja nyt toivottavasti päästään elokuussa Uudenkaupungin edustalle, toteaa SYKEn vanhempi tutkija Pekka Kotilainen . Hän kertoo, että syksymmällä tarkoitus on siirtyä jälleen etelämmäksi, Kustavin suuntaan.
Uudenkaupungin osalta verkkojen etsiminen on keskittynyt vielä haja-asutusalueille ulkosaaristoon, josta ei merkittäviä määriä verkkoja ole löytynyt. Toisin on Rauman edustalla.
– Rauman edustalta on saatu yli kolme kilometriä verkkoa, Kotilainen toteaa ja kertoo, että vain osa verkoista on tullut Rauman edustalta.
– Vaikka kerätty verkkomäärä tuntuu suurelta, on hyvä pitää mielessä, ettei kadonneita pyydyksiä ole aiemmin juurikaan kerätty. Hankkeessa vanhimmat löydetyt verkot ovat lupamerkkien mukaan 1980-luvulta. Muutama kadonnut verkko vuodessa tarkoittaa 40 vuodessa melkoista verkkomäärää, hän täsmentää.
Hankkeessa on etsitty tietoa pyydyksistä haastattelemalla muun muassa rajavartiolaitoksen henkilöstöä, kalastajia ja kalastuksenvalvojia. Haastateltavista ei Kotilaisen mukaan pulaa ole ollut. Lisäksi käytössä on ROSGIS-mobiilisovellus, johon voi ilmoittaa löytämänsä tai kadottamansa pyydykset.
Verkkoja katoaa monista eri syistä.
– Jossain määrin tietämättömyys. Jos käytetään liian lyhyitä naruja ja liian kevyitä painoja, yhtäkkiä verkko saattaa lähteä liikkeelle veden korkeuden muuttuessa, Kotilainen kertoo esimerkin. Lisäksi hän kertoo mahdollisiksi syiksi myös muun muassa vaihtelevat talvet. Mikäli jään alle on asetettu verkot ja iskee lämmin kausi, saattavat verkot lähteä jään heikentyessä tai murtuessa, jolloin liikkuvat jäät kuljettavat verkot syvemmille alueille. Epäselvästi merkityt pyydykset saattavat taasen joutua veneilijöiden yliajamiksi ja rikkoa pyydyksiä tai kiinnitysnaruja.
– Näitä on tarkastaltu ja syitä perattu, mitä voitaisiin tehdä, hän toteaa. Hankkeeseen kuuluukin osana myös ennaltaehkäisevä työ.
– Syksyn kuluessa tullaan järjestämään työpajoja, joissa pohditaan syitä miksi pyydyksiä katoaa ja miten pyydysten katoamista voitaisiin tulevaisuudessa välttää.
Kadonneet verkot vaikuttavat ympäristöön Kotilaisen mukaan monilla eri tavoin.
– Pyydykset hankautuvat merenpohjassa, ja pilkkoutuu mikromuoviksi. Kadonneet pyydykset, ’haamuverkot’, aiheuttavat ongelmia meressä oleville eläimille, pyytäen edelleen kalaa. Se on pois kalastajilta, Kotilainen toteaa.
– Meillekin on tullut vastaan verkkoja, joissa on kymmeniä kaloja, jotka ovat mädäntyneitä, hän kertoo. Verkoista on löytynyt myös linnun luita, sillä sukeltavat linnut saattavat jäädä niihin kiinni. Ongelmaksi saattaa Kotilaisen mukaan muodostua myös muun muassa hylkeiden sotkeutuminen verkkoihin, ja riskit vesiliikenteelle, mikäli verkko sotkeutuu potkuriin.
Työt Uudenkaupungin edustalla on tarkoitus aloittaa kuun puolenvälin jälkeen.
– Viikko 34 on alustava aikataulu, Kotilainen kertoo ja lisää, että sääolot vaikuttavat aikatauluihin.
