Suomessa esiintyy 64 sudenkorentolajia hentosudenkorentojen ja aitosudenkorentojen alalahkoista. Kaikki lajit ovat elävät veden läheisyydessä ja ovat petoja. Joidenkin lajien aikuiset elävät hyvin lyhyen aikaa, jolloin ne keskittyvät aikuiselämässään enimmäkseen suvun jatkamiseen.
Sudenkorentojen elinkiertoon kuuluu kolme eri vaihetta: muna, toukka ja aikuinen. Monien lajien naaraat laskevat lentäessään munansa veteen tai kosteaan rantapenkereeseen. Hentosudenkorennot ja aitosudenkorentoihin kuuluvat ukonkorennot munivat munat yksitellen. Naarailla on terävä munanasetin, jolla ne tekevät reiän sopivaan kasvimateriaaliin ja asettavat munan kasvin sisään. Osa lajeista sukeltaa munimaan vesikasveihin tai rantavyöhykkeen kasvien vedenalaisiin osiin.
Harvinainen viherukonkorento munii ensisijaisesti veden alla kasvaviin sahalehtikasvustoihin. Vaatelias sahalehti esiintyy neutraaleissa tai hieman emäksisissä vesistöissä eri puolilla Suomea. Se on maassamme jäänne jääkauden jälkeisestä lämpimämmästä ajasta, eikä nykyisissä olosuhteissa pysty lisääntymään suvullisesti. Monivuotinen vesikasvi on esiintymispaikoillaan suvuttoman lisääntymisen varassa, kun kukkiva kasvi kasvattaa sivurönsyjä, joista kehittyy uusia kasviyksilöitä.
Osa keijukorennoista ja syyskorennoista talvehtii munina seuraavan vuoden kesään. Muiden lajien munat kehittyvät toukiksi muutamissa viikoissa. Vastakuoriutuneet toukat hakeutuvat veteen, vaikka olisivat kuoriutuneet maalla. Veteen päästyään ne hakeutuvat kasvillisuuden suojaan tai kaivautuvat pohjalietteeseen.
Sudenkorentojen toukat ovat täysin sopeutuneet vesielämään ja ne hengittävät kidusten avulla. Pieniä vesilammikoita suosivan litteähukankorennon toukat pystyvät siirtymään kuivuvista lammikoista maalle ja etsimään uuden lammikon elinympäristökseen. Ne pystyvät aistimaan veden useiden metrien päästä.
Lajista riippuen sudenkorennon toukkavaihe voi kestää keijukorentojen muutamasta viikosta pohjoisten lajien jopa kuuteen vuoteen. Tyypillisimmin suomalaiset sudenkorennot viettävät toukkana kahdesta kolmeen vuotta. Kasvaessaan toukat luovat nahkansa useamman kerran. Sinä aikana ne ovat erityisen haavoittuvaisia.
Lopulta toukka käy toukkanahan sisällä läpi muodonmuutoksen aikuisen sudenkorennon näköiseksi. Se lopettaa syömisen ja hakeutuu pois vedestä rantakasvillisuuden varaan. Kuoriutuminen aikuiseksi on vaarallista.
Vastakuoriutunut sudenkorento on kauttaaltaan pehmeä ja vie tovin, ennen kuin se on lentokykyinen. Iso osa sudenkorennoista joutuukin tässä vaiheessa elämäänsä muiden eläinten ravinnoksi. Aikuisiksi selviytyneet nousevat siivilleen ja lentävät.