Futuristi Mike Bechtel puhuu mielikuvitusvajeesta. Hän uskoo, että tekoälyn aikakaudella teknologian edistyessä eksponentiaalisesti, mielikuvituksen ja luovuuden merkitys vain kasvaa. Siitä tulee yhä vahvemmin ihmisiä jaotteleva kyky. Ihmisten ja koneiden vuorovaikutus tiivistyy. Biologia ja teknologia jatkavat yhdentymistään, koneet tulevat meihin kiinni ja nostavat suorituskykyämme.
Eräs Bechtelin lempisitaateista on: ”tulevaisuus on jo täällä, se vain ei ole jakautunut tasaisesti”. Yritysmaailmaa koskien hän pitää yhtenä tekoälyn sudenkuoppana sitä, että se nähdään helposti säästökeinona. Pohditaan, voidaanko nykyiset työt tehdä vähemmällä väellä. Yritysten tavoitetaso pitäisi olla korkeammalla ja tarkastella, voidaanko säästyviä resursseja siirtää muihin tehtäviin.
Tekoälyn käytöllä on monta ulottuvuutta, esimerkiksi ympäristövaikutukset. Tekoäly, kryptovaluutat ja datakeskukset kuluttivat vuonna 2022 maailmanlaajuisesti sähköä yhteensä 460 terawattituntia, eli lähes kuusinkertaisesti Suomen koko vuotuisen sähkönkäytön verran. Lisäksi arvio alan sähkönkulutuksen kasvusta on järisyttävä. Kulutus kaksinkertaistunee 4–5 vuodessa. Tuskinpa kukaan tekoälyn käyttäjä tulee ajatelleeksi, että tyypillinen ChatGPT -kysymyssarja kuluttaa puoli litraa vettä datakeskuksen jäähdytysveden muodossa.
Uuteen teknologiaan on aina liitetty lupaus siitä, miten se vapauttaa meidät raskaista ja aikaa vievistä tehtävistä ja antaa lisää aikaa. Toistaiseksi tahti tuntuu vain kiristyneen. Ajasta on tullut arvokkaampaa ja se on käytettävä tarkemmin ja valikoiden. Se, että käyttäisi tunnin päivästä tai jopa viikon ajatteluun ja reflektointiin, on muodostumassa uudeksi futuristiseksi etuoikeudeksi.
Jatkuva muutos on ollut pysyvä tila jo kauan. Teknologia kehittyy ja maailma ympärillämme mullistuu yhä kiihtyvää vauhtia. Ainakin minusta tuntuu, että juuri oma sukupolveni on elänyt toistaiseksi kaikkein suurimpien ja nopeimpien muutosten ajanjakson. Lapsuudessani ja nuoruudessani läppäreistä, älykelloista, kännyköistä tai älypuhelimista, saati internetistä tai tekoälystä ei ollut aavistustakaan. ”Näköpuhelin” oli tieteisfantasioiden utopiaa, nyt videopuhelut ovat arkipäivää. Vai ovatko kaikki menneetkin sukupolvet kokeneet maailman ympärillään muuttuvan ällistyttävää vauhtia, kuka tietää?
Kaikista muutoksista ja kehityksestä huolimatta itse ihminen pohjimmiltaan ei ole muuttunut mihinkään. Ihmisen luovuus, empatia, kriittinen ajattelu ja monimutkaisten ongelmien ratkaisukyky ovat yhä korvaamattomia. Kautta aikojen ja kaikissa kulttuureissa ihmiselle tärkeimpiä asioita ovat olleet ja ovat päivittäisen ravinnonsaannin lisäksi oma ja läheisten terveys ja sosiaaliset kontaktit eli ihmissuhteet.
Matti Ankelo
Kaupunginvaltuutettu, paljasjalkainen ukilainen fundeeraaja