– Tiedonhankintaa ei tehdä tänä aikana tällä tavalla. Jos on valokuvattu kohteita ja kriittisen vesi-infrastruktuurikohteiden lähellä on pyörinyt autoja, vaikuttaa siltä, että on haluttu vain pelotella ja luoda epävarmuutta. Koska operaatiot ovat olleet hyvin näkyviä, niiden tavoitteena on ollut vaikuttaminen ilmapiiriin.
Taustalla on Nurmen mukaan se sama, mihin Venäjä pyrkii muutenkin: lietsomaan epävarmuutta ja pelkoa Suomessa.
– Hybridivaikuttamisen ytimessä on se, että yksittäinen keino ei tuota päämäärää, vaan kokonaisuus on eri tahojen erilaisia konsteja. Siten vaikutetaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja meikäläiseen päätöksentekoon.
Vaikutuspyrkimys meni siis maaliin, kun vesihuoltokohteiden murrot herättivät Suomessa huomiota ja kysymyksiä.
– Kansallisen turvallisuuden näkökulmasta se heikentää meitä eniten, jos koemme epävarmuutta ja pelkoa. Kaikki sellaiset operaatiot, jotka herättävät epävarmuutta, ovat vaikuttajan kannalta eduksi.
Venäjä on yksi hybridivaikuttaja, mutta Nurmi muistuttaa, ettei vaikuttaminen tarkoita vain yhtä tahoa. On erilaisia vaikuttajia ja eri syitä vaikuttamista. Vaikuttamista tapahtuu makro- ja mikrotasolla.
Aivan tavallisetkin kansalaiset voivat toimia vaikuttajina. Nykyteknologia mahdollistaa sen.
– Halutessaan jokainen kansalainen saa äänensä kuuluviin nopeasti ja laajalti. Edes kielen ei tarvitse olla oikea, kun käännöskoneita käyttämällä saat jopa maailmanlaajuisen yleisön.
Nurmi muistelee, miten vielä hänen lapsuudessaan televisiossa oli vain kaksi kanavaa, joista molemmista tuli uutiset. Vaihtoehtoisten totuuksien esittäminen oli vaikeaa, kun ei siihen ei ollut välineitä. Paperille painaminen oli kallista ja työlästä, ja väärästä informaatiosta jäi helposti kiinni.
Tänä päivänä ihmisiltä vaaditaan vahvaa medialukutaitoa. Nurmi korostaa, että mitä yksipuolisemmin medioita seuraa, sitä helpommin kokonaiskuva ei hahmotu oikeanlaisena.
– Oma taktiikkani on se, että seuraan monipuolisesti järkevänä pidettyjä lähteitä ja teen omassa päässäni synteesiä.
TVO:n turvallisuusjohtaja kertoo seuraavansa aktiivisesti kymmenkuntaa eri mediaa, niin paikallisia, valtakunnallisia kuin kansainvälisiäkin.
Vaikka lähtökohtaisesti nykyteknologia on Nurmen mielestä edistysaskel, sen kääntöpuolena on, että ihmiset voivat elää omassa ”totuuden” kuplassaan.
– Silloin maailma voi alkaa näyttää tosi kummalliselta. Pohjois-Satakunnassa oli siitä esimerkki, kun muutama tyyppi alkoi suunnitella todella vakavia väkivaltajuttuja. Pahimmillaan kuplautuminen voi johtaa tähän. Oman kuplan sisällä haetaan oikeutusta väkivaltaiselle toiminnalle.
Kuplautumista näkyy Nurmen mielestä yhteiskunnassa laajemminkin. Esimerkiksi poliitikkojen keskustelu on eripuraista, ei haluta kuunnella eikä ymmärtää toista osapuolta.
– Esimerkiksi rajaturvallisuuslain käsittelyssä vastustavissa puheenvuoroissa menivät puurot ja vellit sekaisin. Niin väärin ei voi kukaan ymmärtää paitsi tarkoituksella. Lain käsittelyssä oli ihan selvästi hybridivaikuttamisen elementtejä taustalla. Vaikuttajien näppärin tapa on vahvistaa ääripäitä, laittaa meidät suomalaiset tappelemaan keskenään.
Vaikuttajat pyrkivät nimenomaan ruokkimaan suomalaisten eripuraisuutta, se Nurmen mielestä poliitikkojen pitäisi ymmärtää.
– Meillä oli demokraattiset vaalit ja saatiin vaalitulos. Tämä voi vaikuttaa nyt poliittiselta kannanotolta, mutta sanon tämän silti. Vaaleissa hävinnyt osapuoli ei ole antanut hallitukselle viikonkaan työrauhaa.
– Reilua peliä olisi se, että kun on vaalitulos, annetaan sitten hallituksen toimia. Jos touhu ei miellytä, niin neljän vuoden välein on mahdollisuus äänestää toisella tavalla. Valta vaihtuu, jos enemmistö on vaihdoksen takana.
Eripuraisuudesta hyötyy Venäjä, joka pyrkii lisäämään kaikin tavoin epävarmuutta. Tähän tepsii Nurmen mukaan vain yksi lääke.
– Suomessa pitäisi rakentaa pitkäjänteistä yhteistyötä eri tahojen kesken ja kuunnella toisia, se olisi Suomen etu.
Fakta
Kyberturva 2024 -tapahtuma Ukiin
Kulttuurikeskus Crusellissa järjestetään yritysten edustajille Kyberturva 2024 -tapahtuma keskiviikkona 28.8. kello 8–12.
Tilaisuudessa puhuvat kyberturvallisuuden dosentti ja turvallisuusasiantuntija Jarno Limnéll, liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Harri Koivunen sekä TVO-konsernin Olkiluodon ydinvoimalan turvallisuusjohtaja, tekniikan tohtori Veli-Pekka Nurmi.
Tapahtuman järjestävät Vakka-Suomen Puhelin, Uudenkaupungin kauppakamariosasto ja Ukipolis / Euroopan unionin osarahoittama Next Level -hanke. Tapahtumaan voi ilmoittautua VSP:n verkkosivuilla.
Teija Uitto
Myös yrityskentällä joudutaan varautumaan yhä enemmän hybridivaikuttamiseen. Veli-Pekka Nurmi korostaa riskianalyysien tekemistä.
– Riskianalyysin ydin on siinä, että mietit, mikä voi mennä pieleen ja teet ennaltaehkäiseviä toimia.
Yksi järisyttävä esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, ellei riskianalyysia tehdä, oli Nurmen mielestä Boeing 767 Max -tapaukset.
– Jos valmistaja olisi tehnyt kunnolla riskianalyysit, onnettomuuksilta olisi vältytty. Pysähdys tuli vasta, kun kaksi isoa konetta putosi, tuhoutui ja ihmisiä kuoli paljon. Myös Yhdysvaltain ilmailuviranomaiset epäonnistuivat tässä pahasti.
Nurmi pitää valvontaviranomaisten roolia tärkeänä, vaikka yrityskentällä valvontaa pidetään usein liiketoimintaa hankaloittavana ja hidastavana.
– Järjestäytyneeseen systeemiin kuuluu, että meillä on pelisäännöt, valvontajärjestelmä ja seuraukset, jos pelisääntöjä ei noudateta. Jos et toimi pelisääntöjen mukaan, on ihan oikein, että suksi vähän tökkää.
Nurmen mielestä Suomessakin varautumisessa on parantamisen varaa. Huoltovarmuusketjussa on tapahtunut iso muutos, jota ei ole riittävästi huomioitu.
– Aiemmin isot yritykset hoitivat käytännössä kaiken itse. Nyt on alihankinta- ja kumppanuusketjuja. Se ei sinällään ole huono juttu, mutta riskienhallinnan kannalta se on huomioitava. Huoltovarmuusverkostoon on saatava täysimääräisesti mukaan myös nämä pk-yritykset, jotka ovat kriittisen huoltovarmuuden kannalta keskeisissä rooleissa.
