Muissakin ammateissa luontosuhde perustuu pitkälti sääolosuhteisiin. Talvella on hankalat ajokelit ja lumityöt. Kesällä helteet ja rankkasateet, mutta luonto tulee kesällä muutenkin lähemmäs, vaikka viettäisi koko kesän kaupungissa.
Punkit ovat lisääntyneet. Sen huomaavat erityisesti lemmikkien omistajat. Hyttyset kiusaavat mustikkametsässä, hirvikärpäsistä puhumattakaan. Paarmat ja ampiaiset tuntuvat tukalilta, etenkin jos ampiaiset tekevät pesänsä ei toivottuun paikkaan.
Käärmeitäkin saa varoa. Riittäähän näitä kohtaamisia. Mitä kauemmas torilta mennään, sitä enemmän nähdään peuroja, ja susihavainnotkin ovat lisääntyneet.
Toisaalta koemme luonnossa myös sen toisen ääripään, miten henkeäsalpaavan kaunis on auringonlasku, miten herkkä tyyni järven pinta, miten koskettava on kohiseva koski tai tyrskyävä meri.
Viime vuosikymmeninä on tutkittu luonnon hyvinvointivaikutuksia. Luonnon terveysvaikutukset ovat kiistattomia. Esimerkiksi Britanniassa seurattiin 18 vuoden ajan ihmisiä, jotka olivat muuttaneet kaupunkimaiselta alueelta luonnonmukaisemmalle alueelle. Luonnon läheisyyteen muuttaneilla ihmisillä oli vähemmän masennusoireita ja he olivat tyytyväisempiä elämäänsä kuin kaupunkilaiset.
Suomen Luonnonsuojeluliitto markkinoikin luontoa lääkkeenä stressiin ja suorituskeskeisyyteen, sillä luonto on hidas ympäristö.
Kun luonnon merkityksen ymmärtää, voi herätä halu puolustaa luontoa. Näin moni mökkiläinen on havahtunut Itämeren tilaan.
Maapallon keskilämpötilaennätys rikkoontui tänä kesänä. EU:n ilmastopalvelu Copernicuksen mukaan maapallon keskimääräiseksi lämpötilaksi mitattiin 17,15 astetta. Tätä edeltävä keskilämpötilaennätys on viime vuodelta.
Luonto antaa varoitusmerkkejä. Elämme yhä liian hulppeasti.
Teija Uitto