
Aivan kuten tasan sata vuotta sitten, juhlajuna saapui perjantaina kello 17:15 VPK:n soittokunnan fanfaarien säestämänä Uuteenkaupunkiin. Vuonna 1924 kaupunkiin saapui ensimmäinen juna raiteita pitkin, ja nyt vuonna 2024 juhlajuna kunnioitti Uudenkaupungin radan 100-vuotista historiaa.
“Tulisuitsuinen hepo”, kuten Uudenkaupungin Sanomat sata vuotta sitten junaa luonnehti, ei tällä kertaa ollut kuitenkaan höyryjuna, vaan Haapamäen Museoveturiyhdistyksen Lättähattu-moottorijuna, joka liikennöi radalla säännöllisesti vuodesta 1958 vuoteen 1982.
– Tämän päivän ohjelma noudattaa siis monin tavoin sadan vuoden takaista ohjelmaa, huomautti museonjohtaja Mari Jalava juhlapuheessaan.
Sorvakon sillan viereiselle Tervatorille kokoontui perjantai-iltapäivänä pienoisesta sateesta huolimatta suuri joukko kaupunkilaisia juhlistamaan merkkipäivää museojunan tuodessa lisää juhlijoita Turusta.

Rautatien saaminen rannikolle oli sata vuotta sitten valtava ponnistus kaupungilta. Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén toi puheessaan esille Uudenkaupungin entisen pormestari Georg Jungqvistin sanat sata vuotta sitten, kuinka rautatien valmistumista oltiin odotettu jo pitkään.
– Tiedämme, että rautatien kautta nousee kaikkialla maan arvo, lisääntyy tuotanto, edistyy menekki, luodaan henkistä ja aineellista kehitystä, Arvela-Hellén siteerasi Jungqvistiä.
Arvela-Hellén korosti, että nämä asiat pitävät tänä päivänä edelleen paikkansa. Vaikka henkilöliikennettä ei ole, rautatiellä kuljetetaan suurin osa lannoitetehtaan raaka-aineista. Aikaisemmin myös nestekaasua tuotiin Venäjältä, mutta pakotteiden ja sodan vuoksi toiminta on hiipunut.
– Meillä oli myös junalauttasatama telinvaihtohalleineen, mutta sen toiminta on myös loppunut, hän huomautti.

Henkilöjunaliikenne loppui radalla vuoden 1993 alussa. Tänä päivänä rata on sähköistetty ja keskustelu henkilöliikenteen palauttamisesta on käynyt vilkkaana. Arvela-Hellén totesikin, että taistelu liikenteen palauttamisesta on samanlaista kuin radan rakentamisen yhteydessä.
– Me uskomme, että kaikki edellytykset toimivaan henkilöjunaliikenteeseen radalla olisivat ja liikenne lisäisi koko alueen hyvinvointia, hän vakuutti.

