Koulut alkoivat viime viikon torstaina. Pyhämaan koulussa aloitti koulutaipaleen ainakin yksi ekaluokkalainen. Rehtorin mukaan koulussa on nyt 21 oppilasta (USS 8.8.). Pyhämaan koululle 20 on merkittävä luku, sillä takavuosina valtuusto linjasi, että koulu voi jatkaa toimintaansa niin kauan kuin oppilaita on yli 20.
Tällä viikolla Pyhämaassa aloitti toimintansa ryhmäpäiväkoti, koska alueen lapsikatras on kasvanut. Sen mukaan Pyhämaan koulua ei voitaisi lähivuosinakaan sulkea.
Kun valtuusto teki päätöksen juhlavuonna 2017 monitoimijatalo Wintterin rakentamisesta, valtuusto sitoutui myös säästämään muualta. Talouden sopeuttamisohjelma on nyt menossa. Kaupungissa on käyty yt-neuvottelut. Yhtään työntekijää ei irtisanottu, mutta henkilöstömäärää supistetaan eläköitymisten kautta ja sijaisuuksia vähentämällä.
Kun lehtemme Tekstari-palstalla on tänä kesänä ihmetelty, miksi kaupunki ei ole leikannut vanhaan tapaan puita ja pensaita, siihen on yksinkertainen vastaus. Kesätyöntekijöitä on ollut vähemmän, koska kaupunki säästää.
Talouden sopeuttamisohjelmaan kuuluu myös kiinteistöjen myynti. Raatihuone, entinen ulosottovirasto ja Esko-Holvin kiinteistö ovat olleet kesän ajan myynnissä. Myöhemmin nähdään, löytyykö ostajia ja millä hinnalla. Myös vesitorni voi tulla myyntiin.
On selvää, että kun säästöjä tehdään, jostain pitää luopua. Mutta jos Raatihuone ei mene kaupaksi, kannattaako matkailutoimen lähteä talosta? Mistä se säästö syntyy, jos kaupunki vuokraa matkailulle tilat muualta? Tai jos vesitornista ei kiinnostu mikään taho, onko järkeä sitä suojella? Tornin jatkuva kunnossapito aiheuttaa vain kustannuksia.
Oma koulu on pyhämaalaisille tärkeä. Päättäjillä pitää silti olla rohkeutta miettiä, onko kaupungilla varaa säilyttää 21 oppilaan koulu. Muissa kunnissa lakkautetaan isompiakin kouluja.
Päättäjien on tehtävä päätöksiä järkiperustein, vaikka ratkaisut synnyttäisivät tunnereaktioita.
Teija Uitto