Nuorille opetettava henkistä kanttia

0

Työeläkeyhtiö Elo kertoi viime viikolla, että työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvussa. Eniten työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuu nuoria aikuisia. Eläkkeelle jäävistä peräti 37 prosenttia on alle 35-vuotiaita. Tällä hakijaryhmällä tyypillisin syy työkyvyttömyyteen on masennus tai ahdistuneisuus.

Myös sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä saaneiden määrä kasvoi viime vuonna ennätyslukemiin. Kelan mukaan mielenterveysongelmat veivät 100 704 ihmistä sairauspäivärahalle.

Luvut ovat huolestuttavan suuria. Erityisen huolestuttavaa on, että työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuu yhä enemmän nuoria aikuisia, jotka ovat vasta työtaipaleensa alussa.

Identiteettitutkija Rasmus Mannerström arvioi, että nuorten ahdistuksen taustalla on päämäärättömyys. Mannerströmin väitöstutkimuksen mukaan vain vajaalla kolmasosalla suomalaisista nuorista aikuisista on käsitys itsestään ja siitä, mitä haluaa tulevaisuudelta (HS 6.7.). Iso joukko nuoria aikuisia siis vain ajelehtii.

Mannerströmin tutkimuksesta voisi päätellä, että tavallinen elämä ei enää riitä nuorille unelmaksi. Kun heidän vanhempansa unelmoivat saavansa oman kodin, auton, pari lasta ja koiran, nuoret haluavat nyt jotain enemmän, mutta eivät itsekään tiedä mitä.

Nuorten ahdistuneisuuteen yksi syy on varmasti sosiaalinen media. Some ruokkii kuvaa elämästä, jossa juhlitaan, reissataan ja menestytään. Harva jakaa somessa kuvia epäonnistumisistaan.

Kun oma elämä ei olekaan yhtä juhlaa, voi alkaa ahdistaa.

Meillä vanhemmilla on vastuu opettaa lapsille ja nuorille selviytymistä elämässä. Psykologi Keijo Tahkokallio varoittaa, että jos perheissä toimitaan aina lapsen halujen mukaisesti, se voi vahingoittaa lapsen kehitystä (IL 11.5).

Lasten pitää oppia sietämään myös epämukavia tunteita, jotta he sietävät niitä myös aikuisena.

Teija Uitto