Valtaosa radanvarsikunnista on lupautunut mukaan selvittämään yhdessä millä edellytyksillä lähijunaliikenne voitaisiin käynnistää Varsinais-Suomessa.
Kuntien yhteisprojektia vetää Turun kaupunki, ja siinä on tarkoitus tuottaa konkreettinen suunnitelma alueellisen junaliikenteen toteuttamiseksi.
Turun kaupunginhallitus päättää hankkeen aloittamisesta ensi maanantaina 19. elokuuta.
Turun kaupunkiympäristön apulaispormestarin Elina Rantasen (vihr.) mukaan lopputuloksena syntyy toivottavasti selkeä käsitys esimerkiksi siitä, millaisessa aikataulussa liikennöinti olisi mahdollista eri yhteysväleillä aloittaa, mitä olisivat asema- ja kohtaamispaikoista koituvat kustannukset ja millaisia tukimahdollisuuksia on käytettävissä.
Hankkeessa tarkastellaan lähijunaliikenteen käynnistämismahdollisuuksia Turusta Tampereen, Salon, Uudenkaupungin ja Naantalin suuntiin.
– Kaikilla yhteysväleillä on jo tehty lähijunia koskevia selvityksiä muun muassa tarvittavista pysäkeistä, infrasta ja liikennöinnin kustannuksista. Mutta erillisten selvitysten rinnalle tarvitaan kokonaiskuva alueellisesta liikennejärjestelmästä ja paikallisjunaliikenteen kokonaisuuden hallintaa. Sitä tässä haetaan, Rantanen sanoo.
Erillisselvityksissä pisimmällä ollaan Tampereen suunnan radanvarsikunnissa, jotka ovat jo järjestäytyneet työryhmäksi asian edistämiseksi.
Rantasen mukaan yksittäisistä yhteysväleistä mikään ei ole nyt alkavissa valmisteluissa kuitenkaan lähtökohtaisesti muita edellä, jos mietitään liikenteen vaiheittaista toteuttamista.
– Toisin kuin Turkua koskevissa muissa ratahankkeissa, Länsiradassa ja Turun raitiotiessä, alueelliselle lähijunaliikenteelle käynnistämiseen ei ole asetettu aikataulutavoitetta. Liikennöinnin aloittamista koskevat päätökset tehdään kunnissa aikanaan erikseen, hän sanoo.
Turku on pyytänyt kunnilta vahvistusta sitoutumisesta kaksivuotiseen Lähijuna Varsinais-Suomeen -projektiin ja sen ehdotettuun kustannusten jakomalliin.
Nousiaista lukuun ottamatta kaikki asiaa tähän mennessä käsitelleet kunnat ovat päättäneet lähteä mukaan. Viimeisimpänä vihreää valoa näytti Lieto maanantaina.
Hankkeen kustannusarvio on 181 000 euroa, josta 126 000 euroa on varattu palkkakuluihin ja 55 000 euroa konsulttityöhön.
Turun osuus summasta on suurin, noin 24 000 euroa. Alustavassa laskelmassa yli 10 000 asukkaan kunnille jyvitetty osuus on 13 000 euroa, pienempien kuntien 8 000 euroa.
Selvitystä tekemään palkataan asiantuntija, joka sijoittuu Turun kaupungin organisaatioon. Hänen on määrä tuottaa tietoa kuntien päätöksenteon pohjaksi.
Hankkeen ohjausryhmään nimetään edustajat kunnista sekä maakuntaliitoista.
Tarve yhteiselle valmistelulle
Valtio painottaa kuntien omaa aktiivisuutta ja taloudellista panosta lähijunaliikenteeseen.
Alueellisen selvityksen tavoitteena on selvittää muun muassa ratainfran kehittämistarpeet, asemapaikkojen ja liikennöinnin kustannukset sekä luotettavat matkustajamääräarviot. Samalla selvennetään roolijakoa kuntien, valtion ja viranomaisten kesken.
Projekti perustuu alueen kaupunkien ja kuntien aiemmin käymiin keskusteluihin.
Myös valtio selvittää eri seutujen tarpeita alueelliselle junaliikenteelle.
Lisäksi Traficom teettää konsulttiselvitystä, joka arvioi valtakunnallisesti eri ratasuuntien kustannuksia ja potentiaalia. Sen tuloksia odotetaan syksyllä.
Siihen liittyen virasto on käynyt kuntien kanssa keskusteluja kevään ja kesän aikana.
Hallitusohjelmassa todetaan, että henkilöjunaliikenteen kilpailua lisätään mahdollistamalla kunnille, kuntayhtymille ja alueille ostoliikenteen järjestäminen.
Liikenne- ja viestintäministeriössä on meneillään säädöshanke, jossa muun muassa laaditaan tulkinta EU:n palvelusopimusasetuksen sisällölle junaliikenteessä sekä otettaneen kantaa toimivaltakysymyksiin Suomessa.
Uudenkaupungin maksuosuudesta vasta arvio
Teija Uitto
Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio on tyytyväinen, että Turku ottaa vetovastuun lähijunahankkeesta.
– Lähijuna Varsinais-Suomeen -projektilla lisätään yhteistä tietopohjaa tulevaa päätöksentekoa varten sekä vahvistetaan koko maakunnan toimivuutta.
Tämä ei vielä tarkoita lähijunahanke todella etenee, vaan kunnat vasta yhdessä selvittävät mahdollisuuksia liikenteen käynnistämiseen.
Vaikka ajallisesti lähijunahanke ja Länsirata-hanke ovat käsittelyssä yhtä aikaa, hankkeet eivät Vainion mukaan kytkeydy toisiinsa.
– Vaikka toteutuessaan hankkeilla on paljonkin synergiaa, ovat ne päätöksenteossa toisistaan erillisiä.
Lähijunahankkeen kustannusarvioksi on arvioitu noin 181 000 euroa ja siitä Uudenkaupungin osuudeksi 13 000 euroa. Vainio korostaa, että tämä on vasta arvio.
– Kustannusjaon periaatteena kuntien kesken on aiemminkin vastaavissa projekteissa käytettyä luokitteluperiaatetta, jossa Turulle tulee suurin osuus ja loppu jakautuu kuntien kesken niin, että yli 10 000 asukkaan maksavat isomman osuuden kuin alle 10 000 asukkaan kunnat. Täsmälliset maksuosuudet määrittyvät kuntien lukumäärän mukaan.
