Tutun hukkakauran lisäksi tänä vuonna vakkasuomalaisille pelloille on pesiytynyt uusi rikkakasvi, rikkakananhirssi. Puustinen kertoo, että rikkakananhirssiä on jo havaittu ainakin Kalannissa ja Pyhärannassa. Laitilassakin sitä todennäköisesti on.
– Vehmassalon kunnista ei ole raportoitu, mutta melko varmasti sitä sielläkin on.
Rikkananhirssi ei ole monellekaan vielä kovin tuttu kasvi, mutta rikkakasvien tapaan se on nopea leviämään.
– Sitä ei ole vielä paljon, mutta yksittäisellä lohkolla voi olla tosi paljon. Pellolla, joka ei ole kenenkään pelto tänä vuonna, sitä oli jo viidennes alasta. Se leviää hyvin helposti. Jos ei tänä vuonna tee mitään, ensi vuonna se valtaa koko pellon, Puustinen varoittelee.
Rikkakananhirssi ja viherpantaheinä ovat maailmanlaajuisesti tunnettuja hankalia rikkakasveja, jotka yleistyvät vauhdilla ilmastonmuutoksen myötä.
– Viherpantaheinää meillä ei vielä ole, Puustinen kertoo.
Toisaalta rikkakananhirssiäkään ei havaittu suomalaispelloilla vielä muutama vuosi sitten. Rikkakananhirssi voi kasvaa jopa 1,6-metriseksi. Se ottaa erittäin tehokkaasti maaperän typpivarastot käyttöönsä ja tiheinä kasvustoina se vaikeuttaa sadonkorjuuta.
Suomessa uusi rikkakasvi on todennäköisesti levinnyt siemenen mukana, mutta myös linnut voivat sitä levittää.
– Porkkanansiemenet ja muut tarkastetaan tarkasti, mutta useita kasveja sisältävät seokset voivat levittää uusia kasveja.
Seoksia on käytetty esimerkiksi maisemakasvien viljelyyn.
Hukkakaura ja rikkakananhirssi leviävät vielä tehokkaammin, kun ne alkavat varistaa siemeniään. Siksi kitkentä olisi tärkeää tehdä ennen puinteja, jotta siemenet eivät leviä vielä laajemmalle säteelle.
Rikkakananhirssin kitkentä on pääasiassa tehtävä käsin, jos kasvi vielä ylipäätään on kitkettävissä.
– Se pitää repiä juurineen maasta, laittaa pussiin ja polttaa pussi, Puustinen ohjeistaa.
Vieraslajien torjunta on aina viljelijän vastuulla.
– Jos pellot ovat vuokrattu, se on vuokraajan vastuulla.
Tarvittaessa rikkakasveista voi hankkiutua eroon kemiallisella torjunnalla.
– Hukkakauraruiskutukset ovat tehokkaita, kun sen tekee oikeaan aikaan, oikealla menetelmällä ja oikeilla aineilla, Puustinen muistuttaa.
Jos hukkakauraa joutuu ruiskuttamaan, joutuu tekemään uuden viljelyssuunnitelman. Samalla pellolla ei voi ainakaan viiteen vuoteen viljellä kauraa.
–Sama torjunta-aine tappaa myös kauran, Puustinen toteaa.
Hukkakauroista ja muista rikkakasveista tulee maaseututoimistoon raportteja tasaiseen tahtiin. Usein kerrotaan myös, jos naapurin pellolla on havaittu rikkakasveja, jolloin asia mennään tarkistamaan.
– Annamme suulliset ja kirjalliset ohjeet, miten toimia.
Hukkakauramerkintää ei Puustisen mukaan kannata pelästyä. Pahempi asia on, jos sille ei tee mitään.
Puinnit ovat Puustisen mukaan alkaneet pienissä määrin ainakin Laitilassa ja Vehmaalla syysrukiin osalta. Pitkään ei kuitenkaan mene, kun puinnit alkavat täydellä höyryllä.
– Kasvustoissa on eroja. Sateet ovat olleet paikallisisia. Alkukesä, touko-kesäkuu oli kuiva, mutta sateiden myötä odotukset ovat parantuneet.
Syysviljan osalta pellot näyttävät tavallista harvemmalta. Säätilojen vaihtelun vaikutus voi näkyä jyvän koossa, ei niinkään määrässä.
Puustinen kuitenkin muistuttaa, että toden näkee vasta sitten, kun vilja on laarissa.
– Voi tulla vielä raekuuro, joka laittaa viljan lakoon, Puustinen muistuttaa.
