Kun vuosi sitten avoimia työpaikkoja oli 159, nyt kesäkuussa avoimia työpaikkoja oli vain 39. Tilanne kuulostaa siltä, että uutta työpaikkaa etsivillä on seinä vastassa.
Uusi ura Vakka-Suomessa -hankkeen projektipäällikkö Pia Lampolahti vakuuttaa, että tilasto ei anna täysin oikeata kuvaa.
– Olemme keväästä alkaen olleet yhteyksissä yrityskenttään ja meillä on tuntuma, että tämän seudun tilanne on vahvasti nousussa.
Lampolahti arvioi, että moni yritys on laittanut hetkeksi rekrytoinnit jäihin, koska maailman tilanne on vaikuttanut epävarmalta.
– Rakentaminen on erityisen herkkä talouden heilahteluille. Taantumassa investoinnit uusiin rakennusprojekteihin voivat vähentyä. Myös raaka-aineiden hintojen nousu voi tehdä rakennusprojekteista kalliimpia ja vähentää uusia projekteja.
Vastaavaa tunnelmaa on podettu muillakin aloilla. Teollisuudessa haasteena on halvemman työvoiman maat. Toisaalta teknologinen kehitys vähentää työvoiman tarvetta.
Kaupan alalla kivijalkakauppa on kärsinyt verkkokaupan kasvusta ja taloudellinen epävarmuus on heijastunut kuluttajien halukkuuteen käyttää rahaa.
Matkailu- ja ravintoalalla korona vaikutti rajusti ja siitä palautuminen on ollut hidasta. Kuluttajat ovat vähentäneet matkustamista ja ulkona syömistä.
Lampolahti uskoo, että tilanne on jo tänä syksynä muuttumassa. Se näkyy muun muassa siinä, että rakennusmiehiä kysellään taas.
Kun taantumasta päästään, yritykset kohtaavat rekrytoinnissa tutun kohtaanto-ongelman.
– Yrityksissä ei aina ole selvää, minkälainen työntekijä tarvitaan. Kun asiaa käydään läpi, huomataankin, että löytyyhän työnhakijoista se sopiva.
Lampolahti muistuttaa, että Ukipoliksen Uusi ura Vakka-Suomessa -hanke auttaa yrityksiä rekrytoinnissa ja hankkeen palvelut ovat yrityksille maksuttomia. Hankkeen rahoittavat Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027, EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto ja Uudenkaupungin kaupunki.
– Suomessa ehkä arvostetaan liikaakin tutkintoja. Hakijalla voi olla vahva osaaminen, mutta kun tutkinto puuttuu, hän ei tule valituksi.
Pia Lampolahti lähtisikin kartoittamaan enemmän hakijoiden osaamista ja työkokemusta.
– Usein sopiva hakija löytyy. Jos jokin osa-alue osaamisesta puuttuu, se pystytään järjestämään koulutuksena työn ohessa. Koulutuksen kustannukset ovat yleensä pienet tai koulutus voi olla jopa maksutonta.
Tätä mahdollisuutta Lampolahti suosittelee erityisesti rakennus- ja metalli-alalle.
Ravintola-alalla on yhä pulaa osaavista kokeista.
– Entä jos hakijan laittaisi keittiöön testiin, Lampolahti ehdottaa.
– Vaikka tutkintoa ei olisi, hakija voi silti olla hyvä kokki.
Erityisesti maahanmuuttajissa on osaajia, jotka eivät täytä hakuvaatimuksia. Muualla hankittu tutkinto ei Suomessa olekaan pätevä. Lampolahden mielestä tämä on ongelma vain niillä aloilla, joissa vaaditaan kohtuullista suomen kielen taitoa, kuten sote-alalla.
– Muuten tutkinnon voi suorittaa nopeastikin näyttöinä osa kerrallaan.
Joskus ratkaisu voi löytyä niinkin, että työnhakija perustaa toiminimen. Yrittäjänä voi olla helpompi markkinoida osaamistaan.
– Myös henkilöstöyrityksen kautta palkkaaminen tai oppisopimus voi olla ratkaisuna, jos yritys ei halua suoraan tehdä työsopimusta.
Kun avoimia työpaikkoja tilastoidaan, niissä huomioidaan julkisesti hakuun laitetut työpaikat. Uusi ura Vakka-Suomessa -hanke kartoittaa piilotyöpaikkoja, jotka eivät ole aktiivisesti haussa.
– Alueen yritykset näyttävät panostavan tehokkuuteen ja laatuun, mikä voi näkyä myös työntekijöiden koulutustarpeessa ja osaamisvaatimuksissa. Yrityksessä sitten helposti väsytään rekrytointiin, jos sopivaa hakijaa ei löydy heti.
Lampolahti korostaa, että tässä tilanteessa hanke voi tulla avuksi.
– Pyrimme auttamaan mahdollisimman monessa asiassa ja ohjaamaan yritystä löytämään ideaaleja ratkaisuja. Kun palvelumme ovat maksuttomia, yrityksen kannattaa ottaa apu vastaan.
Kun avointen työpaikkojen määrä vähenee, se merkitsee työnhakijoille kovempaa kilpailua.
– Työmarkkinoiden vaatimukset voivat muuttua nopeasti, ja työnhakijat saattavat huomata, ettei heidän osaamisensa vastaa uusien työpaikkojen vaatimuksia, projektipäällikkö Pia Lampolahti toteaa.
Koulutustarve on usein merkittävä. Työnhakijoiden tulisikin harkita lisäkoulutusta tai uudelleenkoulutusta, erityisesti niillä aloilla, jotka kasvavat ja joissa on pulaa osaajista.
Joskus työllistymistä auttaa sekin, että on valmis liikkumaan.
– Työpaikkoja voi olla tarjolla eri paikkakunnilla kuin missä asuu.