Uudessakaupungissa on tällä hetkellä kunnallisia ja yksityisiä päiväkoteja, perhepäivähoitoa sekä Pyhämaassa juuri aloittanut ryhmäperhepäiväkoti.
– Näin pieneksi kaupungiksi meillä on todella laaja tarjonta vaihtoehtoja. Meiltä ei puutu kuin yksityinen ryhmäperhepäiväkoti, varhaiskasvatuksen johtaja Annina Kiiveri toteaa.
Varhaiskasvatuksen palveluverkkoon suunnitellaan tänä syksynä muutoksia. Päiväkotiyksiköiden määrä säilyy ennallaan, mutta esimerkiksi perhepäivähoitajia on jäämässä eläkkeelle. Lisäksi kaupunki suunnittelee varhaiskasvatukseen pienempiä ryhmiä lasten tehostetun tuen sekä erityistuen tarpeen lisääntymisen vuoksi. Myös uusi päiväkoti monitoimijatalo Wintteriin on valmistumassa.
– Kun Aurinkolinna avattiin Mörnenmäelle, se tehtiin väliaikaiseksi. Se on tarkoitus sulkea toukokuussa 2025.
Se on ainoa jo tehty päätös, joka vaikuttaa palveluverkkoon.
Syksyn mittaan kaupungissa mietitään, miten ja missä varhaiskasvatusta jatkossa tarjotaan. Lähtökohtana on rakentaa varhaiskasvatukselle palveluverkko, joka elää tarpeiden mukaan.
– Ennakointi on vaikeaa, kun emme yhtään tiedä, paljonko ja minkälaisia lapsia meille tulee vuoden päästä, Kiiveri myöntää. Esimerkiksi autotehtaan tilanne vaikuttaa vuorohoidon tarpeeseen.
Tällä hetkellä ympärivuorokautista hoitoa tarjotaan Myllymäen päiväkodissa. Pisara-päiväkodissa on laajennettu aukiolo, mikä vastaa kaksivuorotyötä tekevien vanhempien tarpeeseen.
Oman haasteensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun tuo laki, jonka mukaan kiireellisen varhaiskasvatuksen tarpeeseen on vastattava kahdessa viikossa ja kiireettömän varhaiskasvatuksen tarpeeseenkin on vastattava neljässä kuukaudessa.
– Se neljä kuukauttakaan ei loppujen lopuksi ole pitkä aika, kun lain vaatimukset on pystyttävä huomioimaan, Kiiveri sanoo.
Lain mukaan tehostettua tai erityistä tukea tarvitseville lapsille on järjestettävä päiväkotiin avustaja tai ryhmän koko on sopeutettava heidän tarpeen mukaansa. Avustajia koko kaupungissa on 13, joten avustajia ei riitä joka ryhmään.
– Meillä Uudessakaupungissa lähdetään siitä, että ryhmäkokoa mukautetaan lasten tarpeiden mukaan.
Lain mukaan alle 3-vuotiaiden ryhmässä saa olla enintään 12 lasta ja työntekijöitä pitää olla kolme, yli 3-vuotiaiden ryhmässä lapsiluku saa olla enintään 21 ja työntekijöitä on oltava kolme. Jos ryhmässä on tehostettua tukea tarvitseva lapsi, hänelle lasketaan kaksi paikkaa, erityistä tukea tarvitsevalle lapselle paikkoja lasketaan kolme.
– Lapsen katsotaan tarvitsevan tehostettua tukea, jos hän tarvitsee toistuvasti tukea selvitäkseen ryhmässä. Lapsella ei siis välttämättä ole mitään diagnoosia, Kiiveri kertoo.
Kuten valtakunnallisestikin, myös Uudessakaupungissa tukea tarvitsevien lasten määrä on kasvanut. Kiiveri ei lähde erittelemään syitä, koska syyt ovat niin moninaisia.
– Mutta esimerkiksi korona-ajan kohtaamattomuuden vaikutusta voi pohtia, jos lapsi oli juuri silloin 1–2-vuotias ja sosiaalisten taitojen omaksuminen oli aluillaan.
Kiiveri uskoo, että Uuteenkaupunkiin saadaan suunniteltua hyvä varhaiskasvatuksen palveluverkko, vaikka helppoa se ei ole. Toisaalta palveluverkko ei voi olla myöskään kiveen hakattu.
– Tilannehan muuttuu koko ajan ja meidän pitää siihen reagoida. Meidän pitäisi kyetä suunnittelemaan palveluverkko, jossa on riittävästi väljyyttä, mutta ei liikaa, jotta se on myös taloudellisesti kestävällä pohjalla.
Yhdestä asiasta Kiiveri on erityisen iloinen. Kaupungin varhaiskasvatuksessa on tähän asti ollut vain yksi miesopettaja. 2.9. erityisopettajana aloittaa Juha-Matti Sillanpää.
– Miesten määrä varhaiskasvatuksessa siis kaksinkertaistuu, hän hymyilee.
Teija Uitto
Myllymäen päiväkodin ja Pisara-päiväkodin uutena johtajana on aloittanut Jenni Leppänen . Leppäsen vastuulle tulee myös kolmas päiväkoti, kun uusi päiväkoti monitoimijatalo Wintterissä valmistuu.
– Vaikka monitoimijatalo on täysin uudenlainen ympäristö päiväkodille, itse päiväkoti on kuitenkin ihan tavallinen. Kaikille lapsille tarjotaan Uudessakaupungissa tasapuolisesti laadukasta varhaiskasvatusta, Leppänen sanoo.
Leppänen on työskennellyt neljä vuotta Kustavin varhaiskasvatuksen johtajana sekä sitä ennen varhaiskasvatuksen varajohtajana Vehmaalla.
Kustavin päiväkodissa oli parikymmentä lasta. Kun Wintterin uusi päiväkoti avataan, Leppäsen johtamissa päiväkodeissa on yhteensä lähes 200 lasta.
– Minusta on mukava saada vähän enemmän haasteita, hän toteaa.
Wintterin päiväkodin tilat ovat hyvää vauhtia valmistumassa. Päiväkodin pihalla on jo leikkivälineet, sisätiloissa alkaa kalustaminen.
Uudenkaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Annina Kiiveri kertoo, että päiväkodissa voidaan aloitella toimintaa jo kesän aikana.
– Mutta täydellä tohinalla päiväkoti otetaan käyttöön elokuussa 2025. Wintterin toimijoiden kanssa on sovittu, että taloon tullaan hiukan eri aikoihin. Ensimmäisenä taloon siirtyvät yhtenäiskoulu ja lukio.
Wintterin päiväkotiin ei siirry minkään tietyn päiväkodin tai tietyn ryhmän lapset, vaan taloon valitaan lapset hoidon tarpeen mukaan.
– Tätä monet vanhemmat ovat jo kyselleet, mutta vielä meillä ei ole antaa vastausta. Lasten sijoittumista mietitään samalla, kun palveluverkko muotoutuu.