Ilmastotyötä tehdään parhaillaan muissakin kunnissa. Valonian mukaan vuonna 2020 ilmasto-ohjelman oli tehnyt Varsinais-Suomessa vasta neljä kuntaa (Turku, Naantali, Salo ja Somero). Ensi keväänä jo lähes kaikilla Varsinais-Suomen kunnilla on ilmasto-ohjelma. Viimeisinä ilmastotyöhön ovat lähdössä Taivassalo ja Kustavi. Pyhäranta ja Vehmaa ovat vielä kalkkiviivoilla.
Ilmasto-ohjelma ei tosin muuta vielä mitään, vaan päästöjen vähentäminen vaatii myös ekotekoja.
Uusikaupunki on ollut Hinku-kunta jo vuodesta 2008 alkaen. Hinku-kunnat ovat sitoutuneet vähentämään hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Urakka kuulostaa suurelta, etenkin kun kunnat eivät voi sitä yksin saada aikaan. Kuntaorganisaation osuus päästöistä on vain 10 prosenttia. Valonian mukaan yritysten osuus kunnan päästöistä on keskimäärin 45 prosenttia ja kuntalaisten 45 prosenttia.
Kuntien tärkein tehtävä onkin saada kuntalaiset ja yritykset mukaan ilmastotalkoisiin.
Helposti ajatellaan, että mitä yksi ihminen muka voisi vaikuttaa. Suomen kasvihuonepäästöistä 66 prosenttia syntyy kuitenkin kotitalouksien päästöistä. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä noin 20 prosenttia koostuu asumisesta, 30 prosenttia liikenteestä ja matkailusta, 20 prosenttia ruoasta ja 30 prosenttia muusta kulutuksesta.
Kun jokainen muuttaa toimintaansa edes vähän ympäristöystävällisemmäksi, vaikutus on yhteensä suuri.
Mitäpä jos Kestävän kehityksen viikon kunniaksi jokainen tekisi ainakin yhden ekoteon? Vaihtaisi vaikka liha-aterian yhtenä päivänä villiin kalaan tai kasvisruokaan.
Teija Uitto