Kielitaito helpottaa työllistymistä – Novidassa kahden eri alan maahanmuuttajaopiskelijat aloittivat opintonsa yhdessä

0
Maahanmuuttajille tarkoitetussa ryhmässä opiskelee yhteensä 30 opiskelijaa, jotka jakautuvat myöhemmin liiketoiminnan ja sosiaali- ja terveysalan ryhmiin.

Ammattiopisto Novidan Uudenkaupungin toimipisteellä on tällä viikolla kiertänyt utelias ryhmä. Maahanmuuttajille tarkoitetut liiketoiminnan ja sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin johtavat ryhmät aloittivat suomen kielen opinnoilla ja tutustuivat samalla Novidan rakennuksiin.

– Tämä on hyvä ryhmä. En tunne vielä kaikkia, mutta pikku hiljaa opitaan. Nimiä en vielä muista, Anni Meitern naurahtaa.

Virossa syntynyt Meitern on innoissaan uusien opintojen alkumetreillä. Hänellä suomen kieli on hyvin hallussa, vaikka opinnoissa tulee varmasti oudompiakin termejä vastaan.

– Ei ole niin vaikeaa, mutta jotkut sanat, joita ei päivittäin käytä, voivat olla vaikeita, Meitern kuvailee.

Meitern on asunut yksitoista vuotta Suomessa.

– Asuin ensin Helsingissä ja nyt olen asunut puoli vuotta Mynämäessä. Muutin mieheni luokse. Se on iso muutos.

Meitern haaveilee vaatekaupassa työskentelystä.

– Olen joskus hakenut merkonomiksi, mutta vaihdoin toiselle alalle. Nyt on toinen yritys, laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittanut Meitern sanoo.

Novidan Uudenkaupungin yksikön noin 680 opiskelijasta jo noin joka kolmas on vieraskielinen. Kasvu näkyy eri aloilla.

– Sote-alan ryhmässä aloitti viime vuonna kymmenisen vieraskielistä opiskelijaa, nyt 19, sosiaali- ja terveysalan opettaja Kaisa Valtonen kertoo.

Hän on toisena vastuuopettajana ryhmässä, jossa kahden eri tutkintolinjan vieraskieliset opiskelijat aloittivat opintonsa. Liiketoiminnan opettaja Laura Lehmuskoski kertoo, että liiketoiminnan opiskelijoita on nyt 11, kun vuosi sitten aloitti kahdeksan vieraskielistä opiskelijaa.

– On hyvä, että opiskelu alkaa suomen kielen opiskelulla. Viime vuonna mentiin suoraan ammatillisiin opintoihin ja se oli osalle liian vaikeaa, Lehmuskoski sanoo.

Opinnot alkoivat oppimisvalmiuksia tukevilla S2- eli suomi toisena kielenä opinnoilla. Jatkossa ryhmä on välillä yhdessä ja välillä omien alojensa ryhmissään.

– Jokaiselle laaditaan oma henkilökohtainen suunnitelma, Lehmuskoski sanoo.

Valtonen kertoo, että osalla on jo koulutus ja pätevyys, jotka eivät välttämättä auta työllistymään Suomessa.

– Vaikka olisi jo työkokemusta, ei se ikävä kyllä riitä, Valtonen sanoo.

Sosiaali- ja terveysalan opettajana Valtonen on huomannut, että kielitaito nopeuttaa työpaikan saamista.

– Vuorovaikutuksessa ja keskusteluissa se on keskeinen asia, vaikka ei olisi hengenhädästä kyse. Erityisesti vanhusten ja lasten kanssa kieli on tärkeää.

Lyudmyla Topolya ja Nadii Storozhuk ovat molemmat työskennelleet sairaanhoitajina Ukrainassa.

– Ukrainassa työskentelin aiemmin sairaanhoitajana ja haluan jatkaa opintoja uuteen ammattiin. On parempi oppia uutta suomeksi, koska on eri systeemit Ukrainassa ja Suomessa, lähes kymmenen vuotta Suomessa asunut Storozhuk sanoo.

Nyt hän tähtää lähihoitajan pätevyyteen.

– Nyt olen töissä vanhainkodissa, ja haluan jatkaa lähihoitajana.

Storozhukin suomen kielen taidot ovat jo hyvällä mallilla. Myös Topolya on oppinut kieltä, vaikka on ollut maassa vasta vähän aikaa.

– Tulin 2,5 vuotta sitten Suomeen, koska Ukrainassa alkoi sota. Ukrainassa työskentelin sairaanhoitajana, Vehmaalla asuva Topolya kertoo suomeksi.

Hänellä on 22 vuoden kokemus sairaanhoitajan töistä, mutta nyt hän ei ole ollut töissä.

Topolya ja Storozhuk kertovat, että kieli on hiljalleen jäänyt päähän, vaikka erityisesti sanojen päätteet ja yhdyssanat tuottavat vaikeuksia.

– Suomi on niin erilainen kieli kuin ukraina, Laitilassa asuva Storozhuk sanoo.

Laura Lehmuskoski ja Kaisa Valtonen kertovat, että toiset osaavat kieltä lähes täydellisesti, kun toiset vasta opettelevat. Osalla on kotimaastaan tutkinto ja toisilla ei. Ensimmäisinä päivinä opettajat kartoittavat, millä tasolla jokainen on.

– Vaikuttaa monipuoliselta. On hyvin erilaiset suomen kielen taidot ja iso ryhmä, suomen kielen opettaja Fanni Ingi kuvailee.

Tilanne on kielenopettajallekin erilainen, kun mukana on kahden opintolinjan opiskelijoita. Aluksi onkin tutustuttu talon tavoille ja perehdytty digitaitojen kertaukseen.

– On tutustuttu Novidan rakennuksiin. Täällä on yli kymmenen alan opiskelijoita. Käydään toisella puolellakin tutustumassa, Ingi kertoo.

Valtonen kertoo, että kieliopinnot tarkoittavat yleensä sitä, että opinnot kestävät puolisen vuotta kauemmin kuin muilla opiskelijoilla.

– Suunnilleen kolme vuotta on mennyt aikaisemmilla vuosikursseilla, kun muilla opiskelijoilla opinnot kestävät 2–2,5 vuotta.