Siilille maistuvat pääasiassa hyönteiset ja muut selkärangattomat, mutta kaikkiruokaisena se pistelee poskeensa myös sammakot, matelijat, pikkunisäkkäiden poikaset sekä maassa pesivien lintujen munat. Kasviravintokin maistuu siilille, jonka voi yllättää napostelemasta pihan vihannesmaan tai marjapensaiden satoa.
Siiliä tavataan Länsi-Euroopassa, Brittein saarilla ja Baltian maissa sekä Norjassa ja Ruotsissa. Suomeen laji on tullut ihmisten tuomana Ruotsista ja Virosta 1900-luvun alussa. Uskottiin, että siilit pitäisivät kurissa pihojen jyrsijäkantoja. Ainakin ne kilpailevat osin samasta ravinnosta, joten kenties uskomuksessa on hieman perää.
Suomessa asustelevan siilin kanssa samaan sukuun kuuluu myös kolme muuta siililajia. Amurinsiiliä tavataan Kiinan itäosissa ja Korean niemimaalla. Idänsiili puolestaan elää Välimeren itärannikolla ja Turkista Iranin pohjoisosiin Kaspianmeren rannalle ulottuvalla alueella.
Aiemmin siilin tai idänsiilin alalajiksi luokiteltu Erinaceus roumanicus on nykytietämyksen perusteella oma lajinsa. Sen elinalue levittäytyy Itävallasta, Tšekistä ja Puolasta itään, sekä Kreikasta Mustanmeren pohjoisrannikon kautta Keski-Aasiaan. Lajia tavataan pohjoisimmillaan naapurimaissamme Virossa ja Venäjällä Pietarin korkeudella.
Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa tanskalais-brittiläinen tutkijaryhmä analysoi tanskalaisia luonnosta kuolleena löydettyjä siilejä määritelläkseen niiden iän. Siilien talvihorros hidastaa elintoimintoja siinä määrin, että niiden leukaluusta pystyy laskemaan eläimen elinvuodet samaan tapaan kuin puiden vuosirenkaista tai kalojen suomuista.
Siilit saavuttavat sukukypsyyden syntymäänsä seuraavana vuonna, eli noin yhden vuoden iässä. Tutkimuksessa selvisi, että sukukypsiksi asti selviää vain kaksi kolmasosaa siileistä. Urosten keskimääräinen elinikä oli 2,1 vuotta. Naaraat sen sijaan menehtyivät usein ensimmäisen lisääntymisvuotensa jälkeen ja niiden keskimääräiseksi iäksi jäi vain 1,6 vuotta. Ehkä siilinaaraille lisääntyminen on niin kuluttavaa, että ne eivät ehdi enää kerryttää tarvittavaa vararavintoa selvitäkseen seuraavan talven horroksesta?
Vanhimmat löydetyt siilit yllättivät pitkäikäisyydellään. Kun siilien oli tähän mennessä arveltu elävän luonnossa korkeintaan 7–8 vuoden ikään, oli vanhimman löydetyn siilin ikä peräti 16 vuotta. Tutkimuksessa löytyi myös 11 ja 13 vuoden ikäiset siilit.
Ihmisasutuksen läheisyydessä viihtyvä kulttuuriympäristöjen laji on vähenemään päin ympäri Eurooppaa.
Naapurina asustavaa siiliä voi auttaa antamalla pihan rönsyillä sopivasti, jotta siili löytää sieltä ravintoa ja pesäpaikkoja.
Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala