– Se oli sellaista tyypillistä 16-vuotiaiden poikien ajattelematonta toimintaa. Poikaporukka oli mennyt koulun rakennustyömaalle ja heitellyt kivillä valaisimia rikki, Anne Ojala muistelee 15 vuoden takaista tapahtumaa.
Poliisi ehdotti pojille sovittelua.
Nikon ja kavereitten tapauksessa sovittelu oli erinomainen ratkaisu. Pojat korvasivat vahingontekonsa tekemällä kesän töitä koulun rakennustyömaalla.
– Minusta se oli ehdottomasti parempi ratkaisu kuin että mamma betalar. Sovittelu on nuorille kasvattava kokemus, Ojala sanoo.
Sovittelun jälkeen pojat eivät enää toilailleet ja Niko on muistellut työskentelyä rakennustyömaalla myönteisesti.
Oman poikansa kokemuksesta Anne Ojala kiinnostui sovittelusta, ja kun hän näki lehdessä ilmoituksen vapaaehtoisten sovittelijoiden koulutuksesta, hän haki mukaan.
Koulutuksen jälkeen hän toimi sovittelijana vuosia Pohjois-Pohjanmaalla. Kun kolme vuotta sitten Ojala muutti Uuteenkaupunkiin, hän ilmoittautui myös täällä sovittelijaksi.
– Olen ollut mukana yhteensä yli 300 rikoksen sovittelussa. Sovittelijalle ei makseta palkkaa, vain kulukorvaukset, mutta työ itsessään palkitsee. Se on kova juttu, kun 17-vuotias poika pyytää toiselta samanikäiseltä vilpittömästi anteeksi, hän kuvailee.
Julkisessa keskustelussa usein väitetään, etteivät nuoret osaa ottaa vastuuta. Ojalan mielestä väite on väärä.
– Kyllä nuoret osaavat ottaa vastuuta, kun se paikka tulee. Vanha sanonta, että joukossa tyhmyys tiivistyy, on vain totta. Kaveripaineet vievät mukanaan. Kun sovittelussa kysymme, että olisitko tehnyt näin, jos olisit ollut yksin, niin vastaus on en.
Sovittelussa nuori tajuaa tekonsa seuraukset ja ymmärtää, kuinka laajaa joukkoa ihmisiä se koskee.
Sovittelutoimistossa nähdään, että lasten ja nuorten rikosasiat ovat aiempaa haastavampia ja monimutkaisempia.
– Some liittyy paljon lasten ja nuorten rikoksiin. Rikoksia kuvataan ja videoita levitetään kavereille, puolitutuille ja tuntemattomille. Myös somessa tapahtuvaa kiusaamista, huhujen ja ikävien kuvien levittämistä eli usein kunnianloukkauksia, tapahtuu aiempaa enemmän, vs. johtava sovitteluohjaaja Nina Koistinen Varsinais-Suomen sovittelutoimistosta kertoo.
Sovittelua ei tehdä vain nuorten rikoksissa, vaan Varsinais-Suomen sovittelutoimiston asiakkaina on kaikenikäisiä. Eniten asiakkaina on 30–49-vuotiaita. Viime vuonna sovitteluun tulleista 20 prosenttia oli alaikäisiä.
Ojalan sovittelutapauksissa nuorin on ollut 10-vuotias ja vanhin lähes 80-vuotias.
Sovitteluun tulee omaisuus- ja väkivaltarikoksia eli esimerkiksi ravintolajonossa syntyneitä riitoja, vahingontekoja, lähisuhdeväkivaltaa ja naapuririitoja.
– Vaikka olen ollut sovittelijana jo vuodesta 2009 alkaen, silti sovitteluun tulee aina uudenlaisia tapauksia.
Usein sovittelua ehdottaa poliisi, mutta myös asianosainen itse tai esimerkiksi koulu voi ottaa yhteyttä sovittelutoimistoon. Sovittelutoimisto harkitsee, kannattaako sovittelua käynnistää.
Sovittelutilanteessa on aina kaksi sovittelijaa. Ensin sovittelijat kohtaavat asianosaiset erikseen, sitten alkaa varsinainen sovittelu, jos asianosaiset ovat siihen halukkaita ja sovittelulle löytyy riittävät edellytykset. Alaikäisten sovittelussa ovat aina vanhemmat mukana.
– Jos riitatilanteessa on ollut yhdeksän nuorta, niin sitten sovittelussa on yhdeksän nuorta ja heidän vanhempansa, Ojala kertoo.
Hänen mukaansa 90 prosentissa sovittelu lähtee rullaamaan. Tavoitteena ei ole yksimielisyys asiasta, vaan sopuratkaisu.
Joskus sovittelutilanteet ovat hyvinkin koskettavia. Kun sovitellaan esimerkiksi aikuisten veljesten vuosikausia kestänyttä riitaa, sovittelija kokee suurta onnistumista, kun näkee veljesten halaavan toisiaan.
Sovittelun toimipiste Ugissa
Varsinais-Suomen sovittelutoimistolla on toimipisteet Turussa, Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa.
Uudenkaupungin toimipiste on Vakka-Suomenkatu 7:ssä ja se palvelee koko Vakka-Suomea. Tarvittaessa sovittelu voidaan järjestää muissa tiloissa, esimerkiksi Laitilassa sovittelijat ovat käyttäneet tilana kaupungintaloa tai kirjastoa.
Varsinais-Suomessa lakisääteistä sovittelupalvelua tuottaa Varha. Sovitteluohjaajia on seitsemän ja vapaaehtoisia sovittelijoita koko maakunnassa noin 150.
Sovittelu on asianosaisille vapaaehtoista ja sen voi keskeyttää missä vaiheessa tahansa.
Varsinais-Suomen sovittelutoimisto on vastaanottanut tänä vuonna yhteensä 650 sovittelualoitetta. Kyseiset aloitteet sisältävät yhteensä 937 rikos- ja riita-asiaa.
Myös koulut voivat käyttää sovittelijoita
Sovittelija Anne Ojala toivoo, että sovittelijoita käytettäisiin myös kouluissa. Ulkopuoliset sovittelijat voisivat tuoda helpotusta koulumaailman paineisiin.
Samaa mieltä on myös vs. johtava sovitteluohjaaja Nina Koistinen Varsinais-Suomen sovittelutoimistosta
– Koulut käyttävät sovittelutoimiston palveluita valitettavan vähän. Varsinais-Suomessa eniten sovittelutoimiston palveluita käyttävät Turun alueen koulut.
– Toivottavaa olisi, että koulut tekisivät rohkeasti sovittelualoitteita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, esimerkiksi nuorten riita-tilanteissa, ennen kuin varsinaisia rikoksia tapahtuu. Mitä aikaisemmin päästään selvittämään lasten ja nuorten välisiä konflikteja ja oireilevaa käytöstä, sitä paremmin voitaisiin ehkäistä rikoksia ja estää jo tapahtuneiden rikosten uusimista.
Ulkopuoliset sovittelijat voivat päästä paremmin eteenpäin asiassa, kun asianomaiset kokevat heidät puolueettomiksi. Koulutetut rikos- ja riita-asioiden sovittelijat eivät ota kantaa tapahtuneeseen rikokseen tai riitaan, vaan auttavat osapuolia keskustelemaan tapahtuneesta.
– On tilanteita, joissa on hyvä tulla pois kouluympäristöstä sovittelutoimistoon ja puhua täysin vieraille ja neutraaleille ihmisille tapahtuneesta konfliktista. Sovittelussa käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia, Koistinen korostaa.
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on kouluille täysin maksutonta, ja sovittelutoimiston käyttö konfliktien selvittelyssä säästää kouluissa opettajien ja kuraattorien työaikaa.
– Sovittelutoimistolla on hyvät resurssit käsitellä lasten ja nuorten riitoja sekä rikoksia, Koistinen sanoo.
