Vauvoista pitäisikin puhua enemmän. Syntyvyyden lasku on viime vuosina ollut hurjaa, tosin nyt vuoden 2024 väestön ennakkotietojen mukaan syntyvyyden lasku näyttäisi taittuneen. Suomessa syntyi tammi-kesäkuussa 21 719 lasta, mikä on 465 lasta enemmän kuin vuosi sitten. Tilastouutinen on pieni positiivinen pilkahdus, sillä syntyvyys on laskenut Suomessa lähes kolmanneksella reilussa kymmenessä vuodessa.
Viime vuonna kokonaishedelmällisyysluku oli vain 1,26, joka on vuodesta 1776 alkavan tilastoinnin matalin syntyvyyden taso.
Lapsia ei synny lukuisista eri syistä. Kaikki eivät vain halua lapsia. Lapsettomuuteen voi olla terveydellisiä syitä, myös taloudellinen epävarmuus voi johtaa pelkoon hankkia perhettä. Joku jättää lapset hankkimatta ilmastoahdistuksen vuoksi.
Vaikka toivoisi itselleen lapsia ja perhettä, toive ei välttämättä toteudu. Tilastokeskuksen mukaan 35-vuotiaista miehistä puolet on lapsettomia. Uudessakaupungissakin on paljon yksin asuvia miehiä. Osa heistäkin haaveilee puolisosta ja lapsista, mutta ei vain löydä itselleen parisuhdetta.
Väestöliiton professori Anna Rotkirch on huomauttanutkin, että on outoa, että syntyvyyden vähenemisestä puhutaan naisten ongelmana, vaikka lapsettomuus osuu useammin miehiin (HS 27.3.).
Syntyvyyden laskulla on laajat vaikutukset yhteiskuntaan. Jo nyt se on heijastunut väestön ikärakenteeseen, työvoiman riittävyyteen, talouteen ja eläkkeiden rahoitukseen. Lisäksi se vaikuttaa meidän kaikkien hyvinvointiin.
Jos perheeseen tai sukuun ei synny lapsia, lapsettomuus aiheuttaa laajalti surua. Lapsettomuudesta kärsivät usein myös nuorten vanhemmat, jotka eivät saakaan kokea isovanhemmuuden onnea.
Teija Uitto