Ensimmäiset oppilaat muuttavat kouluun tiloihin keväällä. Uimahalli on nyt vettä ja käyttäjiä vaille valmis. Näihin aikoihin ensi vuonna Wintterissä pitäisi olla jo täysi tohina päällä, kun päiväkotilapset, peruskoulua ja lukiota käyvät sekä nuorisotilojen ja kaupunkiverstaan käyttäjät, liikunnan ja kirjallisuuden harrastajat sekä musiikki- ja kansanopiston kävijät kulkevat rakennuksen käytäviä. Vuoden 2025 kesä näyttää sen, onko tiloissa kävijöitä ja kysyntää myös lukuvuoden ulkopuolella.
Lähin vastaava hanke on ollut Raumalla Karin kampuksen rakentaminen. Siellä kokonaisuuteen kuuluvat peruskoulu, kansalaisopisto sekä siihen sisältyvät kuvataide- ja teatterikoulut, musiikkiopisto, nuorison kokoontumistila, uimahalli ja liikuntasali. Kampus on otettu käyttöön tänä syksynä ja hankkeen rakentamisen kustannusarvio oli 75 miljoonaa.
Uudenkaupungin Wintterin runsaan 62 miljoonan euron rakennusaikainen hintalappu jää tästä jälkeen vain hieman, mutta bruttopinta-alalla tarkasteltuna rakennuskin on hieman pienempi.
Wintterin suunnitelmissa on puhuttu siitä, kuinka lukuisat eri ryhmät voivat toteuttaa monitoimijatalon yhteisöllisyyttä. Tilat on tarkoitettu kaikille kaupunkilaisille iästä riippumatta. Toistaiseksi käytäville eloa tuovat rakentajat työvälineineen, mutta elämisen henkeä ja hengailua tiloissa on opeteltava sillä pääkäyttäjäporukalla helmikuusta lähtien.
Tähän yhtenä avaimena on Wintteriin valittu palvelupäällikkö Petri Hatakka. Hän on tänä syksynä saanut harteilleen ratkaista sen, kuinka kaupungin eri toimialojen palvelut sovitetaan rakennuksessa yhteen. Hän vastaa muun muassa Wintterin markkinoinnista, viestinnästä, tapahtumatuotannosta, päivittäisistä toiminnoista, turvallisuudesta ja tulevasta yhteistyöstä rakennuttajan kanssa.
Uuden luominen uudessa pestissä ei ole helppoa. Onneksi oman tieto-taidon hyödyntämisen lisäksi neuvoja voi kysellä maakuntarajan toiselta puolelta. Kuinka Raumalla on onnistuttu tässä, astuttu miinaan tuolla ja saatu arki rullaamaan?
Uudessakaupungissa on nyt luotava kaupunkilaisten arkeen uudenlainen tarve Wintterille. Jatkossa ei mennä uimahalliin uimaan, Pohitulliin katsomaan koripalloa, Raatihuoneelle musisoimaan tai Kräkin taloon opiston kursseille, vaan nämä kaikki löytyvät yhden katon alta. Wintteriin voi jopa jatkossa mennä ilman syytä, siis ihan vain hengailemaan. Tämä kaikki vaatii opettelua, koska moni kaupunkilainen varmasti arastelee tiloihin ”turhaan” menemistä.
Minkälaisia eri ikäisille suunnattuja yhteistapahtumia tiloissa voisi järjestää? Voisiko tiloissa järjestää työpajoja, joissa nuoremmat opettaisivat digitaitoja vanhemmille tai ikäihmiset opettaisivat vaikka kädentaitoja nuoremmille sukupolville? Voisiko seniorijoogaa ja perheliikuntaryhmiä yhdistää jotenkin? Ottaisiko joku järjestettäväkseen lautapeli-illat, bingon tai joukkuetietokilpailun? Kaupunki on aikoinaan päättänyt järjestää Wintterin aulan kahvilan omana toimintanaan ja sen mukaan tilatkin on suunniteltu. Saisiko tiloista vaikkapa viikonloppuisin brunssitarjoilua?
Eri tiloihin tilataan parhaillaan huonekaluja, joten on syytä toivoa, että penkit, sohvaryhmät ja istuskelunurkkaukset eivät ammota tyhjyyttään, vaan tiloja hyödyntävät esimerkiksi ystäviä tapaavat tai etätöitä tekevät. Kaupungin suurena haasteena on jatkossa saada tilojen käyttöaste mahdollisimman korkeaksi ympäri vuoden. Oltaisiinko Uudessakaupungissa jopa niin rohkeita, että uskallettaisiin houkutella Wintteriin käyttäjiä myös lähikunnista tai Vakka-Suomen ulkopuolelta?
Tuleehan Wintteristä hieno. Ja kallis. Wintterin viuluja maksellaan vielä pitkään sekä elinkaarisopimuksena että lainana. Kaupungin tuore talousjohtaja Katja Aalto pitää Wintterin rakennuttamista rohkeana, mutta myös tärkeänä tulevaisuusinvestointina. Se vie jatkossa kaupungin käyttötaloudesta ison osan, mutta hän on todennut, että on tärkeää, että siihen satsataan varsinkin alussa kunnolla, jotta rakennuksen monet mahdollisuudet tulevat tutuksi kuntalaisille. Kaupungin työntekijät ja budjetti eivät taivu kaikkeen, joten toivottavasti muutkin toimijat kantavat kortensa kekoon tavalla tai toisella.
Katja Kaartinen
toimittaja