Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n ja Euroopan komission asiantuntijaryhmä laativat uuden uhanalaisuusarvion alueella esiintyvistä sudenkorennoista. Sen perusteella Euroopassa elävistä 142 lajista uhanalaisia on 30 lajia EU:n alueella. Tämä on noin viidesosa lajeista. Edellisessä arviossa vuonna 2010 uhanalaisia sudenkorentolajeja oli 22.
Muutos etenkin Suomessa esiintyvien lajien kohdalla on suuri: kun aiemmassa katsauksessa yksikään maassamme esiintyvä laji ei ollut uhanalainen, on listalla nyt kymmenen lajia. Suurin osa uhanalaisiksi luokitelluista lajeista on meillä vielä yleisiä.
Raportin mukaan sudenkorentojen uhanalaistumiseen on monia syitä. Ilmastonmuutos ja sen myötä äärisäiden yleistyminen sekä maa- ja metsätalous vaikeuttavat monien lajien elämää. Lisäksi vesistöjen rakentaminen ja saastuminen ovat uhkia, samoin kuin se, että erikoistuneiden pohjoisten lajien elintilaa kaventavat etelästä olosuhteiden muuttuessa leviävät generalistit, eli monenlaisiin elinympäristöihin solahtavat lajit.
Sudenkorentojen uhanalaisuus voi tuntua yllättävältä. Kun luontoretkellä sudenkorennot pörräävät vesistöjen läheisyydessä melkein ruuhkaksi asti, ei niiden ahdinkoa välttämättä ymmärrä. Onkin tärkeä hahmottaa, että paikallisesti yleinen laji voi päätyä uhanalaisten lajien listalle.
Laji päätyy listalle, kun sen yksilöiden määrät vähentyvät niin paljon, että kehityssuunnan jatkuessa samana laji on vaarassa kadota tarkastellulta esiintymisalueelta. Uhanalaisuusluokitus onkin hälytysmerkki siitä, että lajin elinolosuhteita olisi syytä kohentaa ennen kuin on liian myöhäistä.
Suomessa toteutetaan kymmenen vuoden välein luonnostamme löytyvien lajien kartoitus ja uhanalaisuusarviointi. Viimeksi arviointi tehtiin vuonna 2019. Sen perusteella kaikista tunnetuista eliölajeistamme joka yhdeksäs on uhanalainen. Uhanalaisten lajien kokonaismäärä on vuosien varrella kasvanut.
Ennen uhanalaiselle listalle päätymistään laji voidaan luokitella silmällä pidettäväksi. Tällöin esiintymisessä ei ole tapahtunut vielä suurta vähenemistä, mutta lajia on syytä seurata huolella. Osa lajeista on myös niin huonosti tunnettuja, ettei niiden tilanteesta pysty tekemään arviota.
Heikoimmin Suomen luonnossa menee metsien lajeilla, joista lähes kolmasosa on uhanalaisia. Lajiryhmistä suurimmissa ongelmissa puolestaan ovat linnut, joiden osalta reilu kolmasosa lajeista on uhanalaisia. Joukossa on muun muassa aiemmin yleinen varpunen. Sen kannasta on Suomessa hävinnyt viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana 70 prosenttia. Euroopan mittakaavassa varpusia on 1980-lukuun verrattuna 247 miljoonaa yksilöä vähemmän.
Kun muutokset ovat nopeita, voi yleisestä tulla uhanalainen lähes silmänräpäyksessä.
Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala