Talousnäkymät ovat valoisammat kuin vähään aikaan. OP-ryhmän senioriekonomisti Tomi Kortela arvioi silti Lounaisrannikon Osuuspankin sijoitusillassa Kalannissa, ettei Suomi tee mitään leijonan loikkaa.
– Suomi on ponnistamassa taantumasta kasvuun, joskin palatakseen vaatimattomaan talouskehitykseen.
Talouden elpymistä tukevat kotitalouksien ostovoiman kasvu, korkojen lasku ja kansainvälisen talouden vetoapu. Kortela ei ylistänyt tilannetta, vaan totesi, että pitkän aikavälin taloushaasteet Suomessa ovat merkittäviä.
Hän arvioi, että tulevaisuudessa Suomen bruttokansantuotteen kasvu jää keskimäärin noin yhden prosentin tasolle.
OP Lounaisrannikon sijoitusillan pääpuhujaksi kutsuttu Kortela esitti, miten Suomen talous on kehittynyt viime vuosikymmeninä. 1980-luku oli voimakasta talouskasvun aikaa. 1990-luvulla koettiin lama. 2000-luvun alussa bruttokansantuotteen kasvu käväisi 3,5 prosentin tasolla, mutta sen jälkeen kasvu on jäänyt alemmalle tasolle.
– Suomen taloudessa pitkän aikavälin kasvuhaasteita ovat alhainen työn tuottavuuden kasvu ja väestörakenteen kehitys. Elintason kasvu on käytännössä pysähtynyt. Tarvitaan tuottavuuden kasvua, mutta miten se tehdään, hän pohti.
Sijoitusilta Vahterussalissa alkoi Vahteruksen toiminnan esittelyllä, jonka piti toimitusjohtaja Mauri Kontu . Kortela totesi, että jos Suomessa olisikin enemmän sellaisia yrityksiä kuin Vahterus, näkymät olisivat paremmat.
Tällä hetkellä Suomi on laskusuhdanteen pohjalla. Kortela arvioi, että ensi vuosi on käänne parempaan. Korkotaso laskee ja hän arvioi sen jäävän parin prosentin pintaan.
Yhdysvaltain presidentinvaalien lopputulos ei Kortelan mukaan juurikaan vaikuta siihen, miten esimerkiksi Suomen talouden käy.
– Voittaa kumpi tahansa, Donald Trump tai Kamala Harris , presidentinvaalit, USA:n talouskasvu jatkuu.
Kortelan mukaan Trumpin valinta lisäisi tulleja, alentaisi veroja ja johtaisi arvaamattomaan ulkopolitiikkaan. Harrisin presidenttiys merkitsisi kevyempää verotusta, suurempia tukia yrityksille ja kotitalouksille sekä ennustettavampaa ulkopolitiikkaa.
Lähi-Idän tilanne on asia erikseen. Hän myönsi, että siihen liittyy iso riski.
Kansainvälisessä pörssissä talouden elpyminen näkyy. Tähän vaikuttavat Kortelan mukaan muun muassa korkojen lasku sekä tekoälyoptimismi.
Suomessa pörssikurssien indikaattorit näyttävät yhä negatiivista kehitystä.
– Tähän vaikuttavat yrityskohtaiset tekijät, ict-sektorin pieni painoarvo sekä teollisen suhdanteen heikkous. Korkojen lasku toivottavasti vaikuttaa tilanteeseen.
– Suurin murheenkryyni on rakentamisen kriisi, mutta asuntokaupassa on maltillista elpymistä, hän latasi toivoa yleisöön.
Varsinais-Suomessa talous kehittyy Kortelan mukaan samaa tahtia kuin koko Suomessa.
Ekonomisti kiitteli sitä, että hallitus on tehnyt sopeutustoimia yhdeksän miljardin euron edestä.
– Suomen pitäisi jatkaa sopeutumistoimia, mutta jaksetaanko sopeuttamista jatkaa vai iskeekö väsymys? Italiassa ja Ranskassa on näkynyt fiskaalista väsymystä.
Kortelan mukaan on ymmärrettävää, jos Suomessa käy samoin.
– Helpot menoleikkaukset on jo tehty.
Eläkeläiset lisäävät työllisyyttä
Lounaisrannikon Osuuspankin järjestämä sijoitusilta veti Vahterussalin täyteen väkeä. Valtaosa yleisöstä oli vanhempaa väkeä.
Ekonomisti Tomi Kortela nosti puheenvuorossaan esille, miten eläkeiän ylittäneet nostavat Suomen työllisyysastetta.
– Suomessa on yli 64-vuotiaissa ylitetty jo 100 000 työllisen raja. Työllisyysaste on kehittynyt erinomaisesti, eikä edes laskusuhdanne ole purrut hyvään kehitykseen, hän totesi.
Kortelan mukaan ikääntyvän väestön työskentely yhä pidempään kasvattaa työvoimaa Suomessa merkittävästi, silti hän piti tarpeellisena, että Suomi saa myös työperäistä maahanmuuttoa.