– Kannustan kaikkia tekemään omat ikääntymissuunnitelmansa, elämänlaatutestamentin, edunvalvontavaltuutuksen, hoitotahdon ja pitämään kiinni itsemääräämisoikeudestanne, Kivelä aloitti Vakka-Suomen Sotaorpojen Crusell-salissa järjestämässä luentotilaisuudessa.
Kivelä on itse parhaillaan tekemässä edunvalvontavaltuutusta ja käsiäänestyksellä selvisi, että noin puolet Crusellin auditorioon saapuneista oli jo tehnyt itselleen edunvalvontavaltuutuksen.
– Jokaisella meillä on itsemääräämisoikeus omista asioistamme, se tarkoittaa muun muassa taloudellisia kysymyksiä ja hoivaan liittyviä asioita, hän muistutti.
Edunvalvontavaltuutuksesta kannattaa sopia nuoremman sukulaisen tai hyvän ystävän kanssa, Kivelä toteaa. Se on allekirjoitettu ja todistettu kirjallinen valtuutus, jonka kautta voi hoitaa valtuutukseen kirjattuja tehtäviä silloin, kun valtuuttajan muisti ja muut kognitiiviset tai muut kyvyt ovat voimakkaasti heikentyneitä.
– Kuka on se henkilö, johon uskot ja luotat niin paljon, että annat hänen hoitaa puolestasi asioita? Edunvalvontavaltuutuksella on selkeät muotovaatimukset, se vaatii kaksi todistajaa. Alkuperäinen paperi jää valtuuttajalle ja sen kopiot valtuutetuille, Kivelä ohjeisti.
Jos tilanne vaatii, niin valtuutettu voi esittää edunvalvontavaltuutuksen Digi- ja väestötietovirastolle valtuuttajan päätöksentekokykyjen heikennyttyä.
– Mukaan on liitettävä myös valtuuttajan lääkärintodistus, ennen kuin valtuutetusta voi tulla lainvoimainen edunvalvoja. Toivon, että meistä jokainen osaisi itse hakeutua lääkäriin siinä vaiheessa, kun edunvalvonnan tarve kasvaa ja pystyisimme hoitamaan edunvalvonta-asiat eteenpäin vielä omatoimisesti, Kivelä korosti.
Kivelä muistutti, että edunvalvojan toimintaa seurataan ja uskottu joutuu raportoimaan esimerkiksi tekemästään taloudenpidosta Digi- ja väestötietovirastoon.
– Jos edunvalvontavaltuutusta ei ole, niin määrätään tarvittaessa virallinen edunvalvoja, joka hoitaa valtavia asiakasmääriä työkseen. Heihin minä en luottaisi yhtä kovasti, joten tehkää valinnat itse, Kivelä lisäsi.
Seuraavaksi hän puhui hoitotahdosta. Se on suullinen tai kirjallinen tahdon ilmaisu, jolla voi antaa omaa sairaanhoitoa koskevia sitovia tahdonilmaisuja siltä varalta, ettei enää pysty käyttämään omaa itsemääräämisoikeuttaan.
– Se voi sitovasti kieltää esimerkiksi elvyttämisen tietyissä tilanteissa. Se kertoo myös, kenelle hoitoon liittyviä tietoja saa antaa ja kuka saa tehdä hoitoon liittyviä päätöksiä, Kivelä summasi.
Hän kannusti tekemään Omakanta-verkkopalvelusta löytyvän kirjallisen hoitotahdon ja lisäksi tekemään hoitotahdosta ilmaisevan pienen kortin, jota pitää hätätilanteiden varalta aina mukana kukkarossaan.
– Minä en ole tehnyt hoitotahtoa, enkä todennäköisesti teekään, koska luotan vielä toistaiseksi suomalaiseen terveydenhoitoon siitä, että he eivät tee ihan älyttömiä päätöksiä.
Kivelä kuvaili myös elämänlaatutestamenttia, joka on kirjallinen kertomus henkilön koulutuksesta, tekemästä työstä, harrastuksista, ystävistä, tavoista, lempiruoista, liikunnasta, allergioista ja muista elämän laatuun vaikuttavista asioista.
– Siihen kirjataan kirjalliset toiveet siitä, minkälaista kohtelua ja hoitoa haluaa. Se on toive, mutta ei velvoittava asiakirja. Voimme toivoa kirjallisesti esimerkiksi sitä, että haluamme asua kotonamme mahdollisimman pitkään, Kivelä totesi.
Kivelä on itse tehnyt elämänlaatutestamentin. Siinä hän muistuttaa olevansa vanhanakin ihminen, jota on syytä kunnioittaa myös pitkään maksettujen verorahojen ja maan hyväksi tehtyjen asioiden takia.
– Kyseessä on kertomus menneisyydestä, jonka kautta hoitaville henkilöille kerrotaan kuluneesta ajasta. Elämänlaatutestamentilla autetaan hoivaajia tutustumaan meihin. Olen esimerkiksi kirjoittanut siihen, että olen kasvissyöjä, joka pitää paistetuista perunoista, Kivelä kuvaili.
Kivelä muistutti, että vaikka suomalainen terveydenhoito on vielä tällä hetkellä hyvällä tolalla, niin julkisen sektorin tulevista ratkaisuista ei kukaan tiedä.
– Ikäihmisen kannattaa hankkia hyviä ystäviä ja luotettavia läheisiä, joiden kanssa miettiä yhdessä sitä, kuinka tulevaisuudessa pärjätään. Kannattaisiko asunnot hankkia lähekkäin, jotta arjessa auttaminen olisi helpompaa?