Lasten ja nuorten suhteen nämä uudet kulkupelit sen sijaan tuovat tietyn ongelman. Uudessakaupungissakin yhä useammat lapset kulkevat välimatkoja sähköpotkulaudalla. Se tarkoittaa, että yhä harvempi kävelee tai pyöräilee. Kun jo muutenkin on oltu huolissaan lasten liian vähäisestä liikunnasta, nyt hyötyliikuntaa kertyy jälleen vähemmän.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee kouluikäisille lapsille ja nuorille vähintään 1–2 tuntia päivässä liikuntaa.
Useat koulut noudattavat jo Liikkuva koulu -ohjelmaa. Kouluissa järjestetään taukoliikuntaa ja välitunneilla suositaan liikkumista.
Silti liikuntafysiologian emeritusprofessori Antti Mero vaatii ryhtiliikettä. Meron mielestä peruskoulussa pitäisi olla yksi tunti liikuntaa joka päivä, jotta sillä olisi kansanterveydellistä vaikutusta (HS 30.9.). Hän perustelee ehdotustaan sillä, että peruskoulun päättävistä nuorista 30–50 prosenttia on ylipainoisia tai lihavia.
Ensi vuonna käynnistyy Suomi liikkeelle -ohjelma, jonka toteuttamiseen on varattu 20 miljoonaa euroa. Tästä summasta neljä miljoonaa käytetään Liikkuvaan kouluun ja kolme miljoonaa euroa koulumatkojen turvallisuuden edistämiseen. Lisäksi Liikunnan harrastamisen malliin käytetään 2,6 miljoonaa euroa.
Erilaiset liikuntahankkeet saavat yleensä liikkeelle ne lapset ja nuoret, jotka ovat muutenkin liikunnallisia. Koulun liikuntatunneilla sen sijaan liikkuvat kaikki. Kuten Mero ehdottaa, yksi liikuntatunti jokaisena koulupäivänä toisi varmimmin tulosta.
Teija Uitto