Mainoskyltit ja kadulla lojuvat potkulaudat tuottavat haasteita näkövammaisille

0
Kokemusasiantuntija Noora Mäkelä esitteli liikkumista valkoisen kepin avustuksella.

Tiistaina vietettiin kansainvälistä valkoisen kepin päivää. Vuosittain 15. lokakuuta vietettävän päivän tarkoituksena on lisätä näkövammaisten käyttämän valkoisen kepin tunnettuutta. Samalla halutaan kiinnittää suuren yleisön ja asiantuntijoiden huomio näkövammaisten liikkumiseen sekä liikenteen ja ympäristönsuunnittelun kysymyksiin sokeiden ja heikkonäköisten kannalta.

Uudessakaupungissa Ystävän tuvalla Varsinais-Suomen näkövammaiset ry:n kokemusasiantuntija Noora Mäkelä kertoi kiinnostuneille itsenäisen liikkumisen haasteista.

– On monia arkisia asioita, mitä hankaloittavat meidän näkövammaisten liikkumista, kuten esimerkiksi liikkeiden ulkopuolelle asetetut mainoskyltit, selvitti Noora Mäkelä.

– Nyt kun lähestymme taas joulua, niin moni liikkeenharjoittaja haluaa laittaa maahan liikkeen ulkopuolelle ulkotulen tai pari. Ovathan ne varmasti kauniita ja tunnelmallisia, mutta meille näkövammaisille jopa hengenvaarallisia, muistutti Mäkelä.

Viime vuosina kaupungeissa räjähdysmäisesti lisääntyneet sähköpotkulaudat ovat näkövammaisten kannalta myös ongelmallisia.

– Valitettavasti ihmisillä on tapana matkan päätteeksi jättää sähköpotkulauta usein keskelle katua. Kun lautoja on käytössä paljon ja niitä hylätään milloin minnekin niin seurauksena on ollut se että moni näkövammainen on joutunut rajoittamaan omaa itsenäistä liikkumista kaupunkikeskustoissa. Kuulun myös itse tähän ryhmään, Mäkelä kertoi.

Siihen, miten näkevät jalankulkijat voivat olla näkövammaiselle avuksi, oli Noora Mäkelällä yksinkertainen neuvo.

– Jos näet kadulla tai risteyksessä seisovan henkilön, kenellä on valkoinen keppi tai näkövammaisen henkilön tunnus, niin kysy reippaasti tarvitseeko hän apua. Onko hän esimerkiksi epävarma osoitteesta, tai haluaako hän että joku opastaisi hänet kadun yli.

Opastamisessa on kuitenkin muistettava käyttää malttia ja hienotunteisuutta.

– Ei kukaan halua, että hänestä napataan yllättäen kiinni ja työnnetään pikavauhtia kadun yli. Fiksumpaa on aina kysyä näkövammaiselta itseltään miten hän haluaa tulla autetuksi. Ja jos näkövammainen toteaa, ettei tarvitse apua juuri nyt, ei apua pidä tyrkyttää, Mäkelä selvitti.

Hän myös muistutti, että on näkevän tehtävä kertoa näkövammaiselle olevansa paikalla.

– Enhän minä esimerkiksi tunnista kadulla vastaantulevaa naapuria tai sukulaista elleivät he tervehdi minua nimeltä ääneen.