Katsoin, että tekninen lautakunta ei ollut hyväksynyt budjettiehdotuksessa esitettyä investointia 10 + 20 miljoonaa euroa Mörnen kaupungintalon korjauksiin. Summa on suuri vanhan kivitalon korjauksiin. Mietin, että samalla summalla rakentaisi jo noin 10 000 m2 suuruisen uuden toimistorakennuksen, jossa esimerkiksi 15 m2 toimistohuoneita olisi noin 650. Mikä on työhuoneiden todellinen tarve ja koko?
Mörnessä on tilaa nyt noin 4 500 m2 käytössä. En tiedä liittyykö lautakunnalle esitetty 30 miljoonaa euroa esimerkiksi ilmastointi yms. tai järjestettäviin työllisyyspalvelujen tilainvestointeihin? Palveluja keskitetään nyt kovasti Mörnen alueelle, mutta onko se kuntalaisten kannalta hyvä ratkaisu? Minusta ei ole. Puhutaan keskustan elävöittämisestä mutta käytännössä toimitaan itse päinvastoin.
Ratkaisu palvelujen siirtämisestä pois keskustasta on erittäin huono. Pelkkä tapahtumien ja ”peuhapäivien” järjestäminen ei riitä keskustan elävöittämiseen.
Ehdotan, että kaupunki ostaa esimerkiksi Rauhankadun ja Alisenkadun kulmassa sijaitsevan myynnissä olevan entisen ns. postitalon kiinteistön, purkaa sen pois ja rakentaa paikalle uuden kaupungintalon.
Talo voisi olla moderni puukerrostalo, johon voisi sijoittaa myös työvoima- ja matkailupalvelut yms. jolloin ne olisivat kaupungin keskustassa.
Kustannusarvio hankkeelle olisi sama kuin lautakunnalta pyydetty 30 miljoonaa euroa.
Kaupunki voisi lopulta luopua useista ylimääräisistä kiinteistöistä ja myydä ne sitten ostajille ilman myyjän asettamia ehtoja, jolloin saatava hintakin voisi olla hieman parempi.
Mörne voitaisiin myydä/luovuttaa esimerkiksi matkailu-, liikunta-, yritys- tai kongressikäyttöön yms. Paikka on hieno keskellä puistoa golfkentän läheisyydessä ja sinne voisi tulla jotain uutta työllistävää ja yllättävääkin toimintaa. Myös Varhan kumppanuuteen Mörnen alueella useiksi tai kymmeniksi vuosiksi eteenpäin ei valitettavasti ole varmuutta.
Vanha kivitalo Mörne on valmistunut vuonna 1918 ja ilmanvaihto on toteutettu silloin painovoimaisella ilmanvaihdolla. Nykyään on vanhoissa kivitaloissa ongelmaksi tulleet koneelliseen ilmastointiin liittyvät asiat.
Jos koneellinen ilmanvaihto on puutteellinen tai riittävän tehokas, niin helpolla rakenteista voi ilmaantua home-, mikrobi- tai sädesieni- yms. kasvustoja, itiöitä yms. Entä sitten kun on rempattu rakennusta, mutta sitä ei voisi kuitenkaan yllättäen käyttää?
Vanhan kivirakennuksen ylläpito ja korjaukset ovat kalliita sekä lisäksi rakennusteknisesti vaikea suorittaa, kun esimerkiksi kiviseinien vahvuus voi olla esimerkiksi ainakin noin puoli metriä ja enemmänkin.
Uuden kaupungintalon käyttökustannukset olisivat alhaisemmat ja henkilökunnan viihtyvyys parempaa sekä kuntalaisille palvelut olisivat helpommin saavutettavissa sekä toimitalo myös elävöittäisi kaupungin keskustaa. Uusi kaupungintalo antaisi myös kunnan ulkopuolelle positiivisen kuvan kaupungista ja Rauhankadun toisessa päässä olisi näkyvissä myös uusi monitoimijatalo Wintteri, josta on myös nyt saatu hyvää rakentamisen projektiosaamista.
Veijo Raitio