Oppimistestit ovat osoittautuneet Uudessakaupungissa jo nyt hyödyllisiksi. Opetustoimenjohtaja Arja Kitola kertoo, että niiden ansiosta resurssit pystytään kohdentamaan paremmin sinne, missä resursseja tarvitaan lisää.
Maahanmuuttajataustaisten nuorten tilanne nousi viime viikolla otsikoihin. Vieraskielisten nuorten pärjääminen suomalaisessa yhteiskunnassa on tuoreen tutkimuksen mukaan vaikeaa. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuorista 61 prosentilla on niin heikko lukutaito, ettei heillä ole riittäviä valmiuksia jatkaa opinnoissa tai työelämässä. Myös toisen sukupolven maahanmuuttajalasten lukutaito oli huolestuttavan heikko.
Tulokset viittaavat siihen, miten maahanmuuttajataustaiset nuoret eivät ole saaneet kouluissa tukea riittävän varhain. Lopputuloksena on koulupudokkaita, jotka eivät menesty jatko-opinnoissa, ja työllistyminenkin on sitten vaikeaa.
Uudessakaupungissakin asuu paljon maahanmuuttajataustaisia perheitä. Kaupungissa puhutaan yli 50 eri äidinkieltä.
Oppimistestien ansiosta Uudessakaupungissa on voitu seurata, miten vieraskielisten lasten oppiminen edistyy. Kun ongelmia on havaittu, niihin on pystytty puuttumaan mahdollisimman varhain. Uudessakaupungissa myös poissaoloihin on puututtu nopeasti.
Uudenkaupungin malli on toiminut. Koulupudokkaita ei juuri ole. Tästä kannattaa huolehtia myös jatkossa.
Kun kaupungissa valmistellaan jälleen tulevan vuoden talousarviota, vääristä paikoista ei saisi säästää, vaikka talouskuriakin tarvitaan. Kouluissa on oltava riittävät henkilöstöresurssit, jotta kaikilla lapsilla on mahdollisuus oppia.
Kouluissa rakennetaan tulevaisuuden perusta.
Teija Uitto