Pieni- ja suurituloisten kulutuskäyttäytymisessä on merkittävä ero. Parikka kertoi esimerkkinä, miten suurituloisten kulutusmenot voivat olla vuositasolla 44 000 euroa, ja pienituloisen vain 17 000 euroa. Esimerkiksi kalusteisiin ja kodinkoneisiin suurituloiset kuluttivat nelinkertaisen määrän pienituloisiin nähden.
Kulutuseroja on myös ravintola- ja majoituspalveluiden sekä kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden käytössä.
Tämä vastaava ero näkyy myös Uudenkaupungin Sanomien ja Laitilan Sanomien verkkokyselyssä. Vaikka kyselymme vastaajamäärä jäi pieneksi (31), näistäkin vastauksista hahmottuu, miten eri tavoin esimerkiksi hintojen nousu vaikuttaa kotitalouksiin. Kun hinnat nousevat, jokainen säästää jostain. Joku sijoittaa vähemmän, jättää väliin jonkin matkan tai käy viihteellä vähemmän, toinen taas tinkii ruoasta ja vaatteista.
Yksikin vastaaja totesi, että hän ei syö enää juuri lainkaan lihaa, eikä leikkeleitä ollenkaan.
Vaikka taloudellisesti tiukkaakin olisi, suurin osa kyselyymme vastanneista kertoi laittavansa rahaa säästöön edes vähän.
Myös Suomen Pankin tilastot kertovat, että säästämisen suosio on kasvanut. Finanssiala ry:n mukaan suomalaisten yleisin säästämisen ja sijoittamisen muoto on säästäminen pankkitilille. Varallisuutta kartutetaan pahanpäivän varalle, eläkkeeseen, isoihin hankintoihin, asuntoon tai perinnöksi.
Vaikka osa suomalaisista kokee olevansa taloudellisesti tiukoilla, suomalaisten nettovarallisuus on kasvanut. OP-ryhmän mukaan nettovarallisuus kasvoi viidessä vuodessa 27 prosenttia omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla. Vuokralla asuvien varallisuus kasvoi 19 prosenttia.
Teija Uitto