Tällä rahalla saadaan teille noin 400 kilometriä uutta pintaa. Tästä puolet kohdistuu Varsinais-Suomen tieverkkoon. Uutta pintaa on saatu muun muassa Kalannintielle.
Väylävirasto totesi jo alkuvuodesta, että vaikka rahoitusta teitten päällystämiseen saadaan viimevuotista enemmän, korjausvelkaa jää silti yhä reippaasti. Kun määrärahat riittävät joka vuosi vain vilkkaasti liikennöidyille valta- ja kantateille, muun tiestön kunto vain rapistuu.
Teiden huono kunto on huolestuttavaa, etenkin kun LähiTapiolan viime vuonna tekemässä Arjen katsaus-kyselyssä 23 prosenttia autoilijoista kertoi joutuneensa onnettomuusvaaraan teiden huonon kunnon vuoksi.
Myös katsastusasemalla ja autokorjaamoilla nähdään, mitä tieverkoston kunto aiheuttaa. Kuoppaiset tiet rasittavat auton jousistoa ja iskuvaimentimia. Kun autojen paino on viime vuosikymmenien aikana lisääntynyt, ongelmia syntyy helpommin. Kun parikymmentä vuotta sitten autot painoivat keskimäärin 1 000–1 300 kiloa, sähkö- ja hybridiautot painavat jo yli 2 000 kiloa. Painon lisääntyminen vaikuttaa auton alustaan ja renkaisiin, ja myös tiestöön. Tiet joutuvat yhä kovemmalle kuormitukselle, kun teillä liikkuu myös erikoispitkiä rekkoja.
Myös vaihtelevat talvisäät rikkovat teitä.
Kun Suomen tiestön korjausvelkaa ei saada kirittyä, todennäköistä on, että keskustelu tieliikennemaksuista kiihtyy.
Monissa Euroopan maissa, kuten Italiassa, tiemaksuja peritään moottoriteiden ja pääteiden käytöstä. Tiemaksut johtavat siihen, että isoilla teillä ajelee pääasiassa kuljetusliikennettä ja henkilöautoliikenne ohjautuu pienemmille teille. Saksassa tiemaksuja peritään vain raskaalta liikenteeltä.
Jokin ratkaisu tiestön kunnossapitoon tarvitaan. Sääolosuhteet kun tuskin tästä helpottuvat.
Teija Uitto