– Kun tapaan yrittäjiä, yrittäjä voi sanoa, että koskaan en ole saanut mitään tukia, enkä aio hakeakaan, Ukipoliksen toimitusjohtaja Katariina Torvinen kertoo.
Torvinen sanoo, että onhan se tavallaan kunnioitettavaa, mutta toisaalta, miksi yritys ei käyttäisi niitä julkisia tukia, joita on tarjolla. Vakka-Suomi kuuluu äkillisen rakennemuutoksen (ÄRM) piiriin ja sen myötä yrityksille avautuu erinomaiset mahdollisuudet saada koulutusta, sparrausta ja tietoa julkisista rahoituksista.
Ukipolis on käynnistänyt ÄRM-rahoituksilla useita hankkeita, jotka tukevat koko seudun elinkeinoelämän vahvistumista ja työllisyyttä.
Uusin hanke on Vakka Vire, jonka tavoitteena on tukea yrityksiä kehittymisessä ja kasvussa. Kaksivuotinen hanke aloitti syyskuussa.
– Tällä viikolla meillä oli alkukartoituskysely. Ensimmäiset vastaukset kertovat, että yrityksillä ei ole tietoa kaikista tuki-instrumenteista, joita on tarjolla, projektipäällikkö Minna Vainio Vakka Vire -hankkeesta kertoo.
Kysely lähetettiin kaikkiaan 150:lle yritykselle. Koeponnistuksen jälkeen kyselyä on tarkoitus lähettää vielä laajemmin Uudenkaupungin, Laitilan, Pyhärannan, Taivassalon, Kustavin ja Vehmaan yrityksille.
Vastausten perusteella on tarkoitus järjestää sellaista tukea ja sparrausta, mitä yrityksissä eniten kaivataan.
– Julkisen rahoituksen lisäksi yhtenä alueena esille on noussut strategian uudelleen luonti, projektikoordinaattori Toni Vikama kertoo.
Torvinen lisää, että usein yrityksillä on tarve myös saada lisäkoulutusta tai resurssia myyntiin ja markkinointiin.
– Se ei ole suomalaisille yrityksille vahvinta aluetta.
Julkisia rahoituskanavia on useitakin, yrityksillä ei vain ole niistä riittävästi tietoa. Vainio kertoo, että kun hän listasi mahdollisia rahoituskanavia, luettelo venyi kuuden A3:n mittaiseksi.
Yhtenä esimerkkinä Torvinen kertoo, miten maaseutuyritykset voivat saada tällä hetkellä jopa 25 prosentin investointituen.
– Maaseutuyrityksiksi katsotaan myös Uudenkaupungin ja Laitilan keskustassa toimivat yritykset, kunhan niillä on tuotantoa. Kauppa ei kuulu tämän rahoituksen piiriin.
Yritykset saattavat kaivata apua myös julkisen rahoituksen hakemiseen. Se ei riitä, että hakuperusteluna on ”lisää hallitilaa”.
– Hakemus pitää perustella. Kun tuen sitten saa, se tuntuu yleensä yrittäjästä hyvältä, että joku muukin uskoo hänen juttuunsa. Usko omaan tekemiseen vahvistuu, Toni Vikama rohkaisee.
Investointituen lisäksi tarjolla on muun muassa kehittämistukea, jota voi saada jopa 50 prosenttia kustannuksista. Tätä voi käyttää esimerkiksi avainhenkilön palkkaamiseen tai konsultin käyttöön.
Torvinen suosittelee myös yritysryhmähankkeita. Tämä voisi olla vaihtoehto esimerkiksi matkailualan toimijoille, jotka yhdessä voisivat saada kehittämiseen 75 prosentin tuen.
– Nämä tuet koskevat pieniä yrityksiä. Isommille yrityksille on omat tukensa.
Vakka Vire -hanke opastaa yrityksiä julkisten rahoitusten hakemisessa, järjestää kehittämisinfoja ja työpajoja sekä kokoaa Sparrauspoolin, joka auttaa kasvu-uralla olevia yrityksiä.
– Ensimmäinen rahoitukseen liittyvä työpaja järjestetään joulukuussa. Työpajoja vetävät asiantuntijat, joiden kanssa voi sopia myös klinikka-aikoja yrityksen omaan kehittämiseen, Vikama sanoo.
Vakka Vire -hankkeen vetäjät muistuttavat, että Ukipoliksen tarjoamat palvelut ovat yrityksille pääsääntöisesti maksuttomia.
ÄRM-hankkeita on monta
Vakka-Suomi pääsi hallituksen myöntämän äkillisen rakennemuutoksen (ÄRM) rahoituksen piiriin, kun Valmet Automotive sopeutti tuotantoaan 2022-23.
Rahoitusta alueelle myöntää Varsinais-Suomen liitto. Ukipolis on hakenut rahoitusta hankkeisiin, jotka tukevat elinkeinoelämän vahvistumista Vakka-Suomessa.
Ukipoliksen ÄRM-koordinaatiohankkeita ovat mm. Yrityshautomo, Talent-hautomo, Uusi ura Vakka-Suomessa ja Vakka Vire.
Uusikaupunki menetti yhdessä rysäyksessä 20 prosenttia työpaikoista
Ukipoliksen toimitusjohtaja Katariina Torvinen kertoo, että Vakka-Suomen rakennemuutoksen toimintasuunnitelmaa on päivitetty, koska tilanne on muuttunut parissa vuodessa merkittävästi. Ministeriö on jo hyväksynyt uuden suunnitelman.
Suunnitelmassa raportoidaan, minkälainen muutos Uudessakaupungissa ja Vakka-Suomessa on tapahtunut ja minkälaista potentiaalia alueella on.
Autotehtaan suora työpaikkavähenemä on ollut noin 1500 työpaikkaa. Lisäksi työpaikkoja on kadonnut tehtaalle vuokratyövoimaa tarjoavilta yrityksiltä sekä tehtaan alihankintaketjusta. Yhteensä työpaikkojen vähenemä on noin 2 000.
Irtisanottavista ja lomautetuista noin 60 prosenttia on Vakka-Suomen alueelta.
Kokonaisuudessaan menetettyjen työpaikkojen määrä vastaa peräti lähes 20 prosenttia Uudenkaupungin kaikista työpaikoista ja noin 12 prosenttia koko Vakka-Suomen seutukunnan työpaikoista.
Alueen näkymät eivät silti ole huonot. Vakka-Suomessa on kasvuedellytyksiä muun muassa energiasektorin murroksen ja vihreän siirtymän ansiosta. Vakka-Suomessa merkittäviä alan toimijoita seudulla ovat muun muassa Valmet Automotiven akkutehdas, Vahterus, Seger, Biolinja, VSV, Vertek, IBV Suomi, Biopir, Gasum, Warma Uunit, Vexve ja Uudenkaupungin Työvene.
Lisäksi alueella on metalli-, lasi-, muovi- ja kemianteollisuutta.
Myös matkailussa ja elintarvikealalla on mahdollisuuksia. Vakka-Suomen alueella toimii yli 40 erikokoista elintarvikkeiden jalostusta harjoittavaa yritystä.
ÄRM-toimintasuunnitelmassa painotetaan yritysten kilpailukykyä ja taloudellista kasvua tukevien klustereiden muodostamista. Mukana tässä olisivat myös kunnat ja oppilaitokset.