Timo Laurmaa osoitti visualisoinnin taitoa merellisessä illassa, kun hän muutti laivan lokikirjan monimutkaiset merkinnät symboleiksi kartalle. Niistä selvisivät tuulen suunta ja voimakkuus, laivan sijainti päivittäin, päivän aikana purjehdittu matka, mastoissa olleet purjeet ja paljon muuta. Mitään vastaavaa miltei puolitoistasatainen asiantunteva yleisö ei ollut ennen nähnyt ja kuullut.
Esityksen aiheena oli Putsaaren poikien Australian purjehdus uusikaupunkilaisella Alku-parkilla vuosina 1882–83.
Putsaaren poikia Alku-parkin Australian purjehduksella oli oikeastaan kaikkiaan neljä. Puhujalle tärkein oli hänen sukulaisensa, saaressa syntynyt ja asunut Frans Viktor Luotonen , joka palveli laivalla jungmannina. Kolmen muun siteet Putsaareen olivat vähän etäisemmät: esimerkiksi stuertti Johan Gustaf Strahlin äiti asui siellä ja konstaapeli Karl Viktor Ellmenin äiti oli syntyisin sieltä.
– Mielenkiintoinen tieto on se, että Alku-parkin kapteenina tällä Australian matkalla toimi Ernst Eskil Wadman , joka oli matkan alkaessa ainoastaan 26-vuotias ja oli valmistunut merikapteeniksi vain muutama kuukausi aikaisemmin, Laurmaa kertoi.
Alku-parkki oli rakennettu Uudessakaupungissa vuonna 1873 eli laivalla oli ikää kymmenkunta vuotta Australian matkan alkaessa. Laivan suunnittelijana toimi tunnettu alan ammattilainen Hans Kjäldström . Alku oli alunperin fregatti, mutta oli muutettu myöhemmin parkiksi. Sen bruttovetoisuus oli 834 rekisteritonnia ja pituutta laivalla oli 50 metriä. Laivan varustaja oli Nystads Rederi.
– Uudessakaupungissa oli 1880-luvulla paljon laivoja ja merenkulku voimissaan, joten sekä merimiehille että päällystölle oli runsaasti kysyntää, Laurmaa korosti.
Australian purjehdus kesti kaikkiaan noin kaksi ja puoli vuotta. Paluumatkallaan laiva kävi myös Ceylonilla ja Burmassa. Alkuperäinen kohde oli Australian etelärannikolla sijaitseva Port Adelaide, jonne Alku lähti lankkulastissa kotimaastaan. Siellä Alku oli vain kaksi päivää, sillä lankkulastin määräsatamaksi osoittautui hieman pohjoisempana sijaitseva Port Augusta.
Puutavaraa tarvittiin Australiassa rautatien rakentamiseen pohjoiseen halki mantereen. Lankkulastin purkaminen vei nelisen viikkoa ja kaikkiaan Alku viipyi Port Augustassa kaksi kuukautta. Loppuaika kului kapteenin pyrkimyksiin saada laivalleen paluulasti.
Alku otti kurssin kohti Ceylonia, josta matka jatkui Burmaan. Siellä määräsatama Bassein sijaitsi sadan kilometrin jokimatkan päässä. Joki oli leveä eli aluksi matkaa voitiin tehdä purjehtimalla, mutta lopuksi hinaajan vetämänä.
– Jokimatka oli yhtä pitkä kuin Aurajokea pitkin Turusta Forssaan, Laurmaa havainnollisti.
Alkuun lastattiin riisiä, kaikkiaan 12 200 säkkiä. Osassa säkkejä oli pilaantunutta riisiä, joten niitä jouduttiin palauttamaan maihin. Alku-parkin väki joutui kestämään Burmassa myös kovaa kuumuutta, sillä lämpöä oli enimmillään 49 astetta.
Matka Eurooppaan kulki Hyväntoivonniemen myrskyjen kautta määräsatamaan Ranskan Roueniin. Sielläkin oli edessä hinaajan vetämänä matka Seine-jokea pitkin.
– Riisilasti purettiin ja se päätyi todennäköisesti pariisilaisille herkuttelijoille, Laurmaa pohti.
Ranskasta parkki Alku suuntasi painolastissa kohti kotimaata. Lokakuun lopussa vuonna 1883 Alku saapui Reposaareen. Kahden ja puolen vuoden matka oli päättynyt.
Laurmaan esityksessä kaikesta näkyi, että hänellä oli vankka kokemus ja taito visualisoinnista. Kysyttäessä hän kertoi käyttäneensä esityksen valmistamiseen kaikkiaan noin 400 tuntia.
Jälkikirjoituksena kerrottakoon vielä, että Frans Viktor Luotonen hankki pitkältä matkalta palattuaan kuulutukset joulukuussa ja häitä vietettiin tammikuussa. Lokakuun 10. päivänä syntyi esikoispoika Viktor.
Parkki Alku myytiin Uudestakaupungista Ahvenanmaalle vuonna 1893.
Matti Jussila
