Turvallisuuden tunne rakentuu vakauden ja ennustettavuuden ympärille. Lapselle se voi tarkoittaa rutiineja ja vanhempien läsnäoloa. Aikuiselle se merkitsee terveyttä, taloudellista vakautta ja työn pysyvyyttä. Kun jokin näistä peruspilareista horjuu, kuten työpaikan menettämisen pelko tai terveysongelmat, epävarmuus voi vallata mielen.
Nykypäivän haasteet ovat monimutkaisia. Vaikka meillä on pääsy kehittyneisiin terveydenhuoltopalveluihin ja teknologian tarjoamiin turvaverkkoihin, moni kokee psykologista epävarmuutta. Osa tästä johtuu tiedon ylikuormituksesta: ennen uutiset olivat rajallisempia ja käsittelivät lähinnä paikallisia aiheita, mutta nyt globaalit, pelkoa herättävät uutiset saattavat luoda turvattomuuden tunnetta, vaikka fyysiset riskit olisivat vähentyneet.
Kun vertaamme nykyhetkeä menneisiin vuosikymmeniin, huomaamme, että turvallisuuden tunne on muuttunut. Aiemmin ihmisiä uhkasivat konkreettiset asiat, kuten taloudellinen epävarmuus tai työn fyysinen vaarallisuus. Nykyisin teknologia ja terveydenhuolto ovat vähentäneet näitä riskejä, mutta uudet uhat, kuten kyberrikollisuus ja ilmastonmuutos, ovat nousseet tilalle.
Sosiaalinen turvallisuus on myös muuttunut. Ennen yhteisöt olivat tiiviimpiä, ja ihmiset saivat turvaa toisiltaan. Nyt elämme globaalisti verkottuneena, mutta samalla monet kokevat eristäytyneisyyttä. Digitalisaatio ja sosiaalinen media ovat muuttaneet vuorovaikutusta: vaikka olemme teknisesti enemmän yhteydessä, ihmissuhteet saattavat tuntua pinnallisemmilta, ja sosiaalinen turvaverkko voi näyttää hataralta.
Yksi suurimmista nykyajan huolista on ilmastonmuutos. Aikaisemmin turvallisuus liittyi lähinnä henkilökohtaisiin kysymyksiin, kuten talouteen ja terveyteen. Nyt moni kantaa huolta koko planeettamme tulevaisuudesta. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat riskit ovat globaaleja ja monimutkaisia, mikä lisää epävarmuutta erityisesti nuorten keskuudessa. He kokevat tulevaisuuden epävarmana, sillä uhka ei ole enää vain yksilön hallittavissa.
On selvää, että turvallisuuden tunne on muuttunut ja sopeutunut maailman kehitykseen. Vaikka elämme objektiivisesti turvallisempaa aikaa, subjektiivinen kokemuksemme voi olla ristiriitainen. Tämä johtuu siitä, että nykyajan uhat ovat abstraktimpia ja vaikeampia hallita. Uhat eivät ole enää vain paikallisia, vaan globaaleja ja moniulotteisia.
Miten voimme vahvistaa turvallisuuden tunnettamme? Yksi tapa on kääntää katse omaan mielenrauhaan. Turvallisuus ei ole pelkästään ulkoisten olosuhteiden hallintaa, vaan myös sisäisen tasapainon löytämistä ja kykyä sopeutua muutoksiin. Yhteisöllisyyden vahvistaminen voi auttaa luomaan turvallisuuden tunnetta, sillä yhdessä koetut haasteet tuntuvat vähemmän raskailta.
Turvallisuuden tunne on peruspilari, joka vaikuttaa siihen, miten koemme arkemme ja tulevaisuutemme. Kun se on vahva, pystymme kohtaamaan elämän haasteet rohkeasti. Jos se horjuu, epävarmuus voi estää meitä kasvamasta ja osallistumasta yhteiskuntaan. Siksi turvallisuuden tunteen vaaliminen on tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla – niin ennen, nyt kuin tulevaisuudessakin.
Pia Lampolahti
turvallisuusalan ammattilainen, joka on myös toiminut lehtorina ja erityisopettajana turvallisuusalalla ammatillisessa oppilaitoksessa