Wahlbergin museotalo on koristeltu jouluun, mutta tällä kertaa museon perinteisen joulunäyttelyn lisäksi valokeilaan on nostettu jouluun valmistautuminen. Näyttelyssä pääsee tutustumaan porvariskodin joulunalustöihin ja jouluun valmistautumiseen. Miten porvariskoti siivottiin ja, mitä ruokia ennen joulua valmistettiin? Mitä lahjoja tehtiin tai ostettiin ja ennen kaikkea kuka ne valmistelevat työt teki.
– Porvariskodeissa erityisesti palvelusväki työskenteli ahkerasti joulun valmistelutöiden parissa. Kodin järjesteleminen ja jouluruokien valmistaminen vaativat paljon aikaa ja vaivaa. Työ aloitettiin viikkoja tai jopa kuukausia ennen varsinaista joulua, Uudenkaupungin museoamanuenssi Jonna Junkkila kertoo.
Joulunvietto sen nykyisessä muodossaan alkoi yleistyä 1800-luvun lopulla varakkaissa säätyläiskodeissa maaseudulla ja porvareiden keskuudessa kaupungeissa.
– Museoon on tuotu uusia joulukoristeita ja näyttelyteksteissä käsitellään eri näkökulmia kuin aikaisemmin. Museon ensimmäisen huoneen olemme pyhittäneet joulusiivoukselle, koska halusimme tuoda myös palvelusväen roolin esiin. Joulusiivouksella oli symbolinen merkitys, koska kodin puhdistaminen jouluksi kuvasti myös hengellistä ja moraalista puhtautta, Junkkila kuvailee.
Wahlbergin talon kaltaisissa porvariskodeissa loppuvuosi oli kiireisintä aikaa. Palvelijat valmistivat jouluruoat, siivosivat kodin ja hoitivat ison osan joulukoristeluista.
– Monet näistä tehtävistä vaativat paljon aikaa ja vaivannäköä, mutta varakkaassa porvaristalossa työskenteli useita renkejä ja piikoja. He tekivät pitkälti näkymätöntä työtä, mutta se kaikki oli hoidettava ennen kuin isäntäväki tuli ja istui pöytään, Junkkila lisäsi.
Talojen lämmityksen ja hevosten huolehtimisen lisäksi myös esimerkiksi karjankasvatus kuului palvelusväen tehtäviin eli porsaista kasvatettiin sikoja omin voimin, kunnes oli aika teurastaa niitä joulupöytään. Siasta valmistettiin makkaraa, sylttyä ja kinkkua.
– Ruokakomerot täytettiin lisäksi esimerkiksi sillillä, suolasilakalla, säilötyillä vihanneksilla ja hillolla. Porvarisperheen jouluillallisella pääroolissa oli lipeäkala, mutta lihaakin syötiin. Se oli yleensä joko nautaa, lammasta tai sikaa sekä lintupaistia.
Palvelusväki siivosi ja järjesteli kodin jouluksi perusteellisesti. He pesivät ja kiillottivat huonekalut, pesivät ikkunat ja kuurasivat lattiat.
– Erityisesti juhla- ja edustustilat, kuten sali ja ruokasali, siivottiin huolellisemmin, koska niissä vietettiin paljon aikaa jouluna, Junkkila kertoo.
Hän muistuttaa, että pari vuosisataa sitten siivoaminen ei ollut ihan niin yksinkertaista kuin nykyään, koska työvälineet piti tehdä itse. Kotia siistittiin muun muassa lehti- ja varpuluudilla, rikkalapioilla sekä puuvillasta ja villasta tehdyillä rievuilla.
– Säämiskä, jolla kiillotettiin esimerkiksi metalliesineitä ja lasia, valmistettiin parkitsemalla eli käsittelemällä öljyseoksella vasikan tai vuohen nahkaa, Junkkila kuvailee.
Pölyn leviämistä siivouksen yhteydessä alettiin sitoa muun muassa ripottelemalla lattialle vettä, havunneulasia märkää hiekkaa tai sahajauhoja.
– Joulusiivouksen yhteydessä pestiin myös pyykkiä. Iso pyykki eli lakanat ja liinavaatteet pestiin yleensä vain kahdesti vuodessa eli juhannuksena ja jouluna. Tätä varten vettä piti kantaa kaivosta, lämmittää pyykkituvassa, liottaa ja pestä pyykit sekä keittää tai huuhtoa pyykki avannossa. Kuivaamisen jälkeen pyykit mankeloitiin ja silitettiin, Junkkila listaa.
Vaikka talon isäntäväki ei joulusiivoukseen osallistunutkaan, niin kodin koristeluun he ottivat osaa. Kotiin tuotiin lisää kynttilöitä sekä erilaisia kukkia. Joulukuuseen laitettiin kynttilöitä, omenoita, rusinaterttuja, pähkinöitä, karamelleja ja konvehteja.
– Kuusta koristi usein myös silkki- tai paperinauha. Varakkaissa taloissa kuusessa kimaltelivat myös lasipallot sekä kulta- ja hopeanauhat, Junkkila lisää.
Ennen joulua porvaristaloissa vietettiin usein joulunvalvojaisia, jolloin yleensä naiset tekivät miehilleen ja isilleen käsitöitä joululahjoiksi.
– He valmistivat esimerkiksi helmikirjailtuja kukkaroita, kirjoitusalustoja tai piipunvarsia, siis seurustelun ja kahvinjuonnin lomassa, Junkkila paljasti.
Lahjojen antaminen ei rajoittunut pelkästään isäntäväkeen, vaan joulun aikaan porvarisperheet saattoivat osoittaa kiitollisuutta myös palvelijoilleen ja antoivat heille lahjoja tai vapaa-aikaa.
– Myös hyväntekeväisyyttä harrastettiin ja joulukortteja lähetettiin, Junkkila summaa.
Wahlbergin museotalon joulu on esillä 4. tammikuuta 2025 asti.
