Kalannintietä kulkiessa ei voi olla huomaamatta, miten yksi rakennus tien varrella hehkuu kuin aurinko. Kalannin työväentalo on saanut alkuperäisen keltaisen värinsä takaisin.
Kalannin Työväenyhdistys Voitto ry sai Suomen Kotiseutuliitolta 30 000 euroa korjausavustusta käytettäväksi työväentalon julkisivuremonttiin. Alun perinkin oli selvää, että työ tehdään talkoilla.
– Meillä on ollut tässä omaa talkooväkeä sekä lisäksi Uudenkaupungin Sos.Dem. Killan väkeä, Kalannin työväenyhdistys Voiton puheenjohtaja Taina Grönros kertoo.
Yhdistys palkkasi julkisivuremontin hankesuunnittelijaksi Taitovakasta Mikko Saaren . Saari myös johti talkootyötä.
– Työ sujui sutjakkaasti Mikon johdolla, Grönros kehuu.
– Ilman Mikkoa talkoot olisivat venyneet, kun olisimme miettineet, miten työt oikein kannattaa tehdä. Mikolla oli heti selvät sävelet, Ari Saastamoinen jatkaa. Työt alkoivat viime vuoden heinäkuussa ja valmistuivat tänä syksynä.
Koska yhdistys sai työväentalon julkisivutyöhön korjausavustusta, Saari on laatinut tarkan raportin siitä, mitä on tehty ja mihin rahat on käytetty. Saaren mukaan talon rakenteet olivat hyvässä kunnossa.
– Vaurioituneita hirsiä ja lahovaurioita oli vähän. Kaikki vaurioituneet ja lahonneet puuosat korvattiin uusilla perinteisin menetelmin. Lisäksi katon vuodot paikattiin.
Myös ikkunat kunnostettiin perinteisin menetelmin.
– Eniten työtunteja kului vanhojen maalikerrosten poistoon. Kaikki vanhat maalikerrokset poistettiin kaapimalla ja hiomalla, Saari kertoo.
Julkisivuremonttiin osallistui kaikkiaan kymmenen henkilöä, 2–5 kerrallaan. Yhteensä talkootyötunteja kertyi lähes 1600.
– Keittiön ikkunaseinän kohdalle jätimme tarkoituksella vanhaa maalia seinään, jotta tarvittaessa myöhemmin voidaan tutkia aikaisempia maalikäsittelyjä, Saari kertoo.
Hän myös dokumentoi kaikki maalikerrokset. Talo maalattiin kotimaisella pellavaöljymaalilla ja värit valittiin niin, että ne ovat mahdollisimman lähellä alkuperäistä väritystä.
Saari kehuu talkooporukan työn jälkeä.
– Aikanaan kun talo rakennettiin, ei rakentamista pidetty rakettitieteenä. Ei se sitä ole nytkään, hän naurahtaa.
Talkooporukasta Juha Ståhl kehuu, että nyt työväentalolla on hyvät puitteet juhlia. Sisätilat on peruskorjattu 1990-luvulla.
– Mutta vieläkin tilat ovat hyväkuntoiset. Vain lattiat ovat kuluneet, Grönros toteaa.
Sitä Yrjö Romppainen vain harmittelee, että talkoisiin ei saatu nuoria mukaan.
– Kunpa nuoret ymmärtäisivät, että talkoista on itsellekin hyötyä. Kun ensin harjoittelee porukassa, niin sitten osaa kunnostaa omaakin taloa.
Fakta
Voiton talo
Kalannin työväentalon omistaa Kalannin Työväenyhdistys Voitto ry, siksi taloa kutsutaan Voiton taloksi.
Talo on valmistunut vuonna 1906. Talon rakennutti puuseppä Oskari Suominen itselleen ja talo sai nimen Oma torppa. Vuonna 1908 hän myi talon Kalannin työväenyhdistykselle.
Kansalaissodan jälkeen uudelleen perustettu Työväenyhdistys Voitto on huolehtinut talosta vuodesta 1919 alkaen.
Alun perin talo oli suorakaiteen muotoinen. 1920-luvulla toimintaa oli niin paljon, että yhdistys tarvitsi lisätilaa. Työväentalon laajennusosa valmistui 1925.
Talolla on ollut aikanaan teatteritoimintaa ja siltä ajalta ovat säilyneet taidemaalari Lauri Koskisen (1894–1978) tekemät näyttämökulissit. Koskinen on toiminut lavastajana mm. Kotkan maakuntateatterissa, Tampereen teatterissa sekä Jyväskylän teatterissa.
Työväentalo on peruskorjattu vuonna 1994, ja sen jälkeen sitä on vuokrattu erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Talossa on pidetty häitä, syntymäpäiväjuhlia ja huutokauppoja. Saliin mahtuu kaikkiaan 100 henkeä.
