Suden jätöksiä kerätään DNA-tutkimukseen helmikuun loppuun asti. DNA-tutkimus paljastaa susista asioita, joita ei voi selvittää muilla menetelmillä.
– DNA:n avulla tunnistetaan jätöksen jättänyt susi ja susireviirin rajat sekä saadaan tietää, elääkö reviirillä susipari vai -lauma, kertoo DNA-näytekeräystä koordinoiva Luonnonvarakeskuksen eli Luken erikoistutkija Mia Valtonen .
Valtosen mukaan susihavainnot ja DNA-tulokset ovat välttämättömiä, koska niiden avulla voi muodostaa luotettavan kuvan Suomen susikannan tilanteesta.
Suden ulostenäytteitä keräävät vapaaehtoisten lisäksi Luken ja Suomen riistakeskuksen työntekijät. Viimetalviset DNA-tulokset on koostettu Luken verkkosivuille reviireittäin. Koosteen avulla susireviirien asukkaat voivat tarkastella oman alueensa tilannetta. DNA-tuloksia hyödynnettiin kesäkuussa julkaistussa suden kanta-arviossa.