Uudenkaupungin seurakunta ja Suomen Liikemiesten Lähetysliitto järjestivät ensimmäistä kertaa yhteisen aamiaistilaisuuden Uudessakaupungissa. Tilaisuus oli tarkoitettu liike-elämän parissa työskenteleville ja kristillisen arvopohjan omaaville yrittäjille. Hyvän mielen aamiainen -nimellä kulkevan tapahtuman puhujavieraaksi oli kutsuttu yrityspsykologi Jaakko Sahimaa.
Hän piti alustuksen työflow´sta ja motivaatiosta ja siitä, kuinka työelämän vaatimukset ja ihmisten sietokyky tulisi sovittaa nykyaikana yhteen.
– Mielekäs ja merkityksellinen työelämä tarkoittaa myös tervettä ja tehokasta työelämää. Voiko inhimillisyys, tehokkuus ja tuottavuus kulkea työelämässä samaa raidetta? Kyllä ja niiden pitääkin, Sahimaa aloitti puheenvuoronsa.
Sahimaa on kirjoittanut useita työelämään liittyviä kirjoja. Hän tutkii, kehittää ja konsultoi työelämän eri kysymyksissä yrittäjänä, mutta toimii myös Terveystalossa organisaatiopsykologina.
– Suomalainen työelämä on paradoksaalista, koska meidän pitäisi olla tehokkaita ja työkykyisiä mahdollisimman pitkään, mutta oikeasti vastakkain ovat kansanterveys ja kansantalous. Moni työntekijöistä lakoaa paineen alla, koska mielemme ei voi hyvin, Sahimaa totesi.
Sahimaa kehotti kuuntelijoita rapsuttamaan työelämän pintaa hieman syvemmältä. Mikä omasta työstä tekee merkityksellisen ja onko jokaisella työpäivällä jokin tarkoitus.
– Motivaation ja merkityksellisyyden kokemus ovat ihmismielen polttoaineita. Jos polttoaine on lopussa ja tankki käy tyhjäksi, on se myös mielelle vaarallista. Jos motivaatiotankki on tyhjä, tulee elämästä äkkiä raskasta. Jos tankki on täynnä ja kone toimii, niin arki sujuu hyvin, Sahimaa lisäsi.
Hän kannusti pohtimaan sitä, kuka kenenkin tekemästä työstä hyötyy ja kenelle työtä tehdään.
– Motivaatio kasvaa näiden kysymysten pohtimisen jälkeen, mutta kaipaamme muistutusta eli motivaatiotankin täyttämistä. Mistä se kokemus työn merkityksellisyydestä sitten muodostuu? Se voisi löytyä työtehtävien monipuolistumisesta, Sahimaa korosti.
Hän kuitenkin muistutti, että kaikki eivät suhtaudu työelämän muutoksiin hyvin, koska toiset eivät esimerkiksi kaipaa haastavampia työtehtäviä, isompaa palkkaa tai etenemismahdollisuutta.
– Jollekin se työn syvin merkityksellisyyden kokemus voi syntyä vaikkapa henkilökohtaisuudesta. Se voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että tekee tehtaalla työkseen lastenlasten lempijäätelöä, Sahimaa summasi.
Sahimaa kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan yrittäjät ovat työväestön innostuneinta porukkaa. Runsaat puolet yrittäjistä on kyselyn mukaan innostunut alastaan, toisaalta työntekijöistä alle puolet on innostunut työstään.
– Meidän on syytä pysähtyä pohtimaan työelämässä kestävää tekemisen tahtia. Mikä on riittävää ja mikä vaarallista? Kenen tehtävä on pitää kättä jarrukahvalla, jotta ihmisen pääkoppa pysyy mukana, mutta saadaan vielä tehokasta ja tuloksellista työtä, Sahimaa kysyi.
Hän korosti, että työntekijä ei saa olla kertakäyttöinen resurssi, koska sillä tekemisen tavalla aiheutuu inhimillisiä tragedioita.
– Meillä on myös riski siihen, että positiivinen työstä innostuminen johtaa liian kovaan tahtiin. Toisaalta emme voi ajaa ihmisiä siihen, että vain äärimmilleen venyminen riittää.
Sahimaa jätti kuulijoiden pohdittavaksi sen, kuinka innostus, viihtyminen, työtyytyväisyys, ahdistuneisuus, masennus, työn imu, stressi ja uupuminen tasapainotetaan kenenkin arjessa.
– Selvää on se, että organisaatiot ja työntekijät tarvitsevat arjessaan nykyistä enemmän tukea, hän tiivisti.