Vakkasuomalaiset ovat Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallion mukaan innokkaita kehittäjiä.
– Uudessakaupungissa Pyhämaassa useat yhdistykset ovat yhdessä toteuttaneet monia hankkeita, Kallio kertoo.
Kallion mukaan kehittämistoimissa on kuitenkin havaittavissa aaltoliikettä.
– Tätä työtä tehdään vapaaehtoisesti ja usein samat ihmiset ovat mukana useammassa hankkeessa. Kun työtä tehdään oman työn ja oman perheen lisäksi, se voi myös uuvuttaa, Kallio sanoo.
Vaikka vakkasuomalaisten yhdistysten voi välillä olla vaikeaa löytää ihmisiä hallitukseen ja esimerkiksi puheenjohtajiksi, projektiluonteisiin talkoisiin löytyy vielä innokkaita.
– Niihin tekijöitä riittää, Kallio kertoo.
Ravakalla on tänä vuonna ollut jaossa 45 prosenttia koko ohjelmakauden eli 2023–2027 rahoituksesta. Tämä tulee kuitenkin käytettyä kuluvan vuoden aikana, sillä Ravakalla on parhaillaan runsaasti hankkeita valmistelussa.
– Ensi vuonna on käytettävissä noin miljoona euroa eli nyt on hyvä aika valmistella ja suunnitella hankkeita, Kallio vinkkaa.
Samasta rahoituskehyksestä on tuettu sekä yritysten hankkeita että yleishyödyllisiä kehittämishankkeita. Yrityshankkeita on Ravakan alueella rahoitettu hieman yli viisikymmentä ja yleishyödyllisiä hankkeita hieman vähemmän.
Esimerkiksi Pyhämaan telakkarantaan rakennetaan huoltorakennusta. Lisäksi samalla kylällä kehitetään matkailua.
– Kehittämispuolella Pyhämaan matkailu on yhdessä muiden yhdistysten kanssa ollut aloittamassa Älykäs kylä -kehittämishanketta, jossa tehdään ensin asuttavuusanalyysi ja testataan erilaisia uudentyyppisiä tapoja toimia maaseutualueilla, Kallio kertoo.
Ukipoliksella on käynnissä koko Vakka-Suomea koskevia kehittämishankkeita kuten esimerkiksi Saunakulttuurihanke ja Mobiiliverkon kattavuuden selvittäminen.
– Lisäksi Ravakka toteuttaa joitain strategian mukaisia hankkeita. Syyskuun alussa on alkanut Ympäristöneuvonta-hanke, jossa Joakim Sjöroos auttaa ja neuvoo yhdistyksiä erilaisissa ympäristön kehittämisasioissa, Kallio sanoo.
Kallion mukaan Ravakan alueella voisi olla tilausta yhdistysten yhteistyöhankkeille.
– Tällaisia voisivat olla esimerkiksi asukashankintaan, palvelutarjontaan, kylien toimintaan tai tapahtumiin liittyvät hankkeet, hän vinkkaa.
Ely-keskuksella on vuosille 2023–2024 oikeus myöntää EU:n maaseudun kehittämistukea neljä miljoonaa euroa.
– Tämä rahoitus kohdentuu sekä yritysrahoitukseen että yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin. Olemme Ely-keskuksessa linjanneet niin, että noin yksi kolmasosa rahoituskokonaisuudesta kohdentuu kehittämishankkeisiin, Ely-keskuksen kehittämispäällikkö Johanna Mattila kertoo.
Mattilan mukaan ensi vuoden myöntövaltuudesta ei ole vielä tarkkaa tietoa.
– Mutta meillä on oletus siitä, että puhumme suunnilleen saman suuruisesta myöntövaltuudesta, Mattila lisää.
Mattilan mukaan hanketukia myönnettäessä mietitään erityisesti sitä, miten maakunnan vahvuudet saataisiin vielä paremmin esiin ja käyttöön. Hänen mukaansa Varsinais-Suomi tekee kehittämishankkeissa läheistä yhteistyötä paitsi naapurimaakuntien myös kauempana olevien maakuntien kanssa.
– Yhteistyötä tehdään muun muassa muiden vahvojen ruokamaakuntien kanssa. Ei ole aina järkevää tehdä kehittämistoimintaa alueellisesti vaan alueiden välillä. Tästä on erittäin hyviä kokemuksia erityisesti ruokaketjun ja matkailun kehittämisessä, Mattila sanoo.
Kehittämishankkeille on määritelty useampia painopisteitä, joita ovat alkutuotanto sekä ruokaketju- ja elintarvikejalostus, matkailu, maaseudun monipuolinen yrittäjyys sekä asuminen ja hyvä elämä maaseudulla.
– Lisäksi Saaristomeren tila on koko maakunnan yhteinen asia, Mattila kertoo.
Tänä vuonna Ely-keskuksella on jaossa myös ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumiseen korvamerkittyä rahoitusta. Tätä rahoitusta on yhteensä hieman yli 850 000 euroa. Sen hakuaika päättyy marraskuun puolivälissä.
Hanna Hyttinen
