Ensi keväänä Uudessakaupungissa on noin 13 000 väestönsuojapaikkaa. Määrä on siis kasvamassa hieman tämänhetkisestä, koska monitoimijatalo Wintterin valmistuessa väestönsuojatiloihin mitoitettava henkilömäärä kasvaa 686 paikalla. Väestönsuojat on tarkoitettu sotilaallisiin kriisitilanteisiin tai vaikkapa säteilyonnettomuuksilta suojautumiseen.
– Wintterin väestönsuojatilat sijaitsevat rakennuksen alimmassa kerroksessa Uusikaupunki-areenan ympärillä olevissa tiloissa. Väestönsuojatiloissa on sosiaali- ja varastotiloja sekä pukuhuoneita, Wintterin palvelupäällikkö Petri Hatakka kertoo.
Hatakka kertoo, että tilanteen niin vaatiessa, pääsee Wintterin väestönsuojatiloihin ulkoa Koulupolun tasolta sekä sisältä rakennuksen eri suunnista.
– Väestönsuojatilojen kokonaislaajuus on 543 neliötä. Pohitullin palloiluhallin väestönsuojatilat säilyvät myös Wintterin valmistumisen jälkeen, Hatakka korostaa.
Wintterin ja siellä toimivien pelastussuunnitelmia laaditaan parhaillaan. Hatakan mukaan suunnitelmissa varaudutaan laajasti erilaisiin häiriötilanteisiin.
– Kiinteistön osalta päävastuu pelastussuunnitelmasta on rakennusyhtiö SRV:llä ja sen lisäksi eri yksiköt laativat omat suunnitelmansa ja ohjeensa poikkeustilanteisiin. Wintterin turvallisuusharjoitukset ja tarvittavat perehdytykset alkavat alkuvuodesta, jotta olisimme mahdollisimman valmiita, kun rakennus otetaan käyttöön, Hatakka kuvailee.
Uudessakaupungissa on siis Wintterin valmistumiseen asti vain kaksi yleistä väestönsuojatilaa, mutta tilanne on parempi kuin esimerkiksi Laitilassa, jossa ei ole yhtään yleistä väestönsuojaa.
Uudenkaupungin säteilysuoja on Saarniston koulun yhteydessä ja väestönsuoja on torin laidalla Koulukadulla niin kutsutun Kräkin talon kellarissa.
– Näissä on yhteensä 1 300 paikkaa, kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén kertoo.
Kaupungissa on näiden yleisten väestönsuojien lisäksi myös kiinteistökohtaisia väestönsuojatiloja. Tällaisia löytyy esimerkiksi kerrostaloista, kouluista, laitoksista ja teollisuusrakennuksista. Arvela-Hellénin arvion mukaan Uudessakaupungissa on tällä hetkellä noin 12 500 väestönsuojapaikkaa.
– Käytännössä yhdellä ihmisellä voi olla kaksikin väestönsuojapaikkaa, jos toinen on kotikerrostalossa ja toinen työpaikalla. Toisaalta meillä on laajoja omakotitaloalueita, joissa ei ole yhtään väestönsuojaa, koska laki ei vaadi väestönsuojan rakentamista omakotitaloon, Arvela-Hellén huomauttaa.
Väestönsuojan on annettava lain mukaan riittävä suoja paineiskulle, sortumalle, taistelu- ja teollisuuskaasuille sekä radioaktiiviselle säteilylle. Suojassa tulisi olla noin viiden päivän oleskeluun tarvittavat välineet ja tarvikkeet. Suojat ovat tarkoitettu vain ihmisille, joten lemmikkejä niihin ei saa viedä.
Lain mukaan väestönsuojan on oltava otettavissa suojakäyttöön kolmessa vuorokaudessa, joten tilojen soveltuminen nopeasti eteneviin onnettomuuksiin on rajallista. Kiinteistöjen väestönsuojat ovat normaalikäytössä esimerkiksi varastotiloina tai teollisuusrakennuksissa henkilökunnan sosiaalitiloina.
Kunnilla ei ole enää yleisten väestönsuojien rakentamisvelvoitetta. Sisäministeriön tämän päivän uhka-arvion mukaan sisälle suojautuminen on riittävää.
– Vaaran uhatessa yleisin toimintatapa on sisälle suojautuminen. Näin voi tehdä esimerkiksi silloin, jos ilmassa leviää haitallista savua. Viranomainen kertoo television ja radion vaaratiedotteilla, jos sisälle pitää suojautua, todetaan Sisäministeriön tuoreessa kriisitilanneoppaassa.
Jos viranomainen ohjeistaa suojautumaan sisälle, tulisi rakennuksen ilmanvaihto pysäyttää ja ovet, ikkunat sekä ilmanvaihtoaukot sulkea tiiviisti. Suojassa tulisi pysyä, kunnes viranomainen tiedottaa tilanteen olevan ohi.
Sisäministeriö julkaisi uuden kriisitilanneoppaan – Jokaisen omalla varautumisella ja toiminnalla on merkitystä
Sisäministeriö julkaisi maanantaina uuden väestölle suunnatun häiriö- ja kriisitilanneoppaan. Ennakkoon varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi pitkät sähkö-, vesi- ja tietoliikennekatkot, sään ääri-ilmiöt, suuronnettomuudet sekä pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti. Ministeriön oppaassa on myös tietoa muun muassa hybridi- ja informaatiovaikuttamisesta, kriisitilanteissa oman toimintakyvyn ja jaksamisen ylläpitämisestä sekä muiden auttamisesta.
Kriisitilanneopas on julkaistu Sisäministeriön verkkosivuille sekä esimerkiksi Uudenkaupungin kaupungin verkkosivuille, mutta sitä ei olla jakamassa kaikille suomalaisille paperiversiona. Opas on tarkoitettu ennakkoon tutustuttavaksi silloin, kun yhteiskunnassa ei ole häiriötä. Sisäministeriön teettämän kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista on hankkinut kotivaraa eli rahaa ja tarvikkeita kriisitilanteita varten. Maaseudulla asuvat ovat paremmin varautuneita kriisiin kuin kaupunkialueen asukit.
Sisäministeriö muistuttaa, että Suomessa häiriötilanteet eivät ole tyypillisiä, mutta niihin varaudutaan, vaikka uhkien toteutuminen on epätodennäköistä. Poikkeustilanteissa viranomaiset ja muut vastuutahot huolehtivat tilanteen hoitamisesta, mutta viranomaiset eivät voi tehdä kaikkea yksin, joten jokaisen omalla varautumisella ja toiminnalla on merkitystä.
Kaiken varautumisen perusta on kolmen päivän kotivarassa. Kotivaraksi on syytä hankkia sellaisenaan syötävää ruokaa, juomavettä ainakin 2 litraa henkeä ja päivää kohden, välttämättömät lääkkeet, paristoradio, taskulamppu, paristoja ja ladattu varavirtalähde, puhtaita ja kannellisia astioita veden säilyttämiseen, kosteuspyyhkeitä ja käsidesiä, käteistä rahaa, joditabletteja ja ilmastointiteippiä.
Poikkeustilanteita varten tulisi pohtia valmiiksi esimerkiksi se, miten pärjää, jos kodin lämmitys ei toimi ja koti kylmenee. Missä tilassa lämpö pysyisi pisimpään? Onko tarpeeksi lämpimiä peitteitä ja vaatteita? Sisäministeriö kannustaa hankkimaan myös hyvää mieltä ylläpitämää tekemistä. Kotiin kannattaakin hankkia valmiiksi pelejä, kirjoja, paperia tai kyniä. Myös muiden ihmisten tuki auttaa jaksamaan. Onko sinulla tai jollakin lähipiirissäsi ensiapukurssit käytynä vai olisiko niitä syytä päivittää?