Aseita kätkettiin jo talvisodan jälkeen

0

Jatkosodan jälkeen tehtiin asekätkentä, mutta myös jo talvisodan jälkeen oli varauduttu mahdolliseen uuteen uhkaan. Isäni oli talvisodassa koko ajan Summan lohkolla ja perääntymisen jälkeen viimeiseksi Kärstilänjärven rannalla, jossa konekivääriasemat olivat lumihangessa. Kun taistelut päättyivät, isäni komppanian noin sadasta miehestä oli jäljellä neljätoista.

Talvisodan jälkeinen aika oli erittäin levoton Neuvostoliiton jatkuvan painostuksen alla. Isälläni oli silloin keväällä 1940 kotona kymmenen kivääriä, Suomi-konepistooli ja venäläinen pikakivääri Degtjarev, lempinimeltään Emma. Suomi sai talvisodassa Emma-pikakiväärejä sotasaaliiksi niin paljon, että niitä riitti jatkosodassa kaikille joukko-osastoille. Ja vielä silloin, kun olin itse armeijassa 1949–1950, näitä pikakiväärejä oli edelleen käytössä. Pikakiväärin lempinimi tuli Emma-nimisestä laulusta, joka oli silloin suosittu ja kiväärin panoslipas muistutti äänilevyä.

Isäni ei kertonut sanallakaan talvisodasta eikä näistä aseista. Jossain vaiheessa ennen jatkosodan alkua aseet hävisivät kotoa. Isäni kuului suojeluskuntaan. Hän kaatui heti jatkosodan alussa Kollaalla, jossa kaatui samana päivänä 80 miestä.

Sotien jälkeen löysin navetan vintiltä huolellisesti tehdyn paketin, jossa oli 500 kiväärinpatruunaa. Lähetin ne puolustusvoimille luotettavan avustajan välityksellä niin, että patruunoiden alkuperä ei tullut ilmi.

Meille tuli jatkosodan aikana saksalainen pienikokoinen kuvalehti Signaali. Se oli Saksan armeijan propagandalehti ja sitä painettiin kolmellakymmenellä kielellä. Lehti ilmestyi epäsäännöllisesti noin kerran kuukaudessa.

Minä uskoin tämän lehden juttuihin jatkosodan alussa, mutta kun sotauutisissa alkoi kuulua tietoja Stalingradin antautumisesta ja saksalaisten katastrofista Kurskin panssaritaistelussa, aloin epäillä, että Saksa häviää koko sodan ja kuinka Suomen käy. Kannaksen suurhyökkäys ja Viipurin nopea menetys pelästyttivät koko Suomen kansan.

Minä ajattelin silloin, että osaanko olla riittävän hyvä kommunisti, että elämä yleensä on mahdollista. Erittäin suuri epävarmuus oli silloin vallitseva.

Kauno Pietilä

Kalanti