Kun tämän vuoden mittauksissa huonokuntoisiksi laskettiin 53,1% kaikista Uudenkaupungin 8. luokkien oppilaista, niin vuosi sitten lukumäärä oli 48,6 prosenttia.
Lisäksi uusikaupunkilaisnuoret voivat fyysisesti huonommin kuin keskimäärin muut samanikäiset nuoret, verrattiinpa tuloksia sitten koko maan tuloksiin tai Varsinais-Suomen hyvinvointialueen muissa kunnissa tehtyihin mittauksiin.
Tilanne on hieman parempi 5.-luokkalaisten kohdalla. Heistä 35,5% kuuluu niiden koululaisten joukkoon joiden fyysinen toimintakyky on heikko. Tässä ikäryhmässä tyttöjen ja poikien välinen ero on kuitenkin valtava. Viidesluokkalaisista tytöistä oli Move-mittauksen mukaan heikossa kunnossa vain 28,8 prosenttia, kun taas pojista kunnoltaan heikompien ryhmään luokiteltiin 43,1 prosenttia. Pojilla on siis huomattavasti enemmän haasteita riittävän liikkumisen kanssa kuin tytöillä.
Ilahduttavaa on se, että edellisvuoden tuloksiin verrattuna näyttäisi siltä että 5. luokkalaisten fyysinen toimintakyky on kohentumassa. Vuoden 2023 syksyllä 38,6 prosenttia viidesluokkalaisista luettiin huonokuntoisten ryhmään.
5. luokkalaisten tulokset ovat kokonaisuudessaan linjassa niin Varsinais-Suomen kuin koko maan tulosten kanssa. Poikkeavaa on vain se, että tyttöjen ja poikien välinen ero ei ole muualla näin suuri.
Tänä syksynä tehtyihin Move-mittauksiin osallistui Uudessakaupungissa 5. luokan oppilaita 139 ja 8. luokan oppilaita 159.
LISÄÄ ARKILIIKUNTAA JA VASTUUTA VANHEMMILLE
– Positiivista on se että Uudenkaupungin Move- tulokset ovat parantuneet 5.-luokkalaisten tyttöjen osalta ja pysyneet sentään samana 8.-luokkalaisten tyttöjen osalta. Mutta poikien osalta tulokset ovat heikentyneet niin 5.-luokkalaisten kuin 8.-luokkalaistenkin osalta, avasi tuoreita tuloksia kaupungin hyvinvointijohtaja Jan Vuorenlaakso.
Hänen mukaan tulosten juurisyiden tunnistaminen ja kohdennettujen toimenpiteiden määrittely on nyt tehtävä entistä tarkemmin.
– Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että lasten ja nuorten fyysiseen kuntoon voidaan vaikuttaa monialaisella ja suunnitelmallisella työllä, jolla pyritään vaikuttamaan heidän hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen.
– Esimerkiksi fyysisen kunnon parantamiseksi tulee etsiä kannustimia, jolla saadaan lisättyä arkiliikuntaa. Koulumatkojen ja harrastuksiin tehtyjen matkojen tekeminen entistä useammin kävellen tai pyörällä loisi hyvän pohjan paremmalle fyysiselle kunnolle, muistutti Vuorenlaakso.
Uudenkaupungin liikuntapalveluiden vastaavan Taru Joutsa-Huutolan mielestä on panostettava myös monipuolisten liikuntaolosuhteiden kautta matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksiin.
Hyvinvointijohtaja Vuorenlaakso korosti, että kouluissa on tehty paljon toimenpiteitä aktiivisten ja pitkien liikunnallisten välituntien lisäämiseksi. Tätä työtä jatketaan ja tehostetaan myös tulevaisuudessa.
– Liikunnan lisäksi hyvä ja terveellinen ravitsemus on keskeisessä asemassa, kun mietitään lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja fyysisen kunnon parantamista. Uudenkaupungin ravitsemussuunnitelmassa on yksityiskohtaiset tavoitteet lasten ja nuorten ravitsemukselle ja tätä tavoitteellista ravitsemustyötä jatketaan kaupungin ravitsemuspalveluissa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja hyvinvointi ja vapaa-ajanpalveluissa, Vuorenlaakso selvensi.
Tämän lisäksi myös lasten ja nuorten parissa tehtävällä ehkäisevällä päihdetyöllä ja harrastamisen mallilla pyritään Uudessakaupungissa tukemaan lapsia ja nuoria ja heidän perheitänsä tekemään valintoja, jotka tukevat hyvinvointia ja ylläpitävät fyysistä kuntoa.
Opetustoimenjohtaja Arja Kitola muistutti, että pelkästään viranomaistoimin ei kuitenkaan ole mahdollista parantaa vähän liikkuvien lasten ja nuorten tilannetta.
– Koulujen pihoista on rakennettu lähiliikuntapaikkoja ja kouluissa on panostettu paljon liikunnallisiin oppitunteihin, eli monia muitakin oppiaineita liikunnan ohella opiskellaan osittain liikkuen. Lisäksi meillä on tehty kaikki, mikä lain puitteissa voidaan tehdä, rajoittaaksemme oppilaiden kännykän käyttöä myös välituntisin, Kitola painotti.
– Mutta lapsi ja nuori on koulussa vain 4–6 tuntia päivässä, joten suuri vastuu jää perheille. Jos perhe ei kannusta lasta liikkumaan, vie lapsia liikunnallisiin harrastuksiin ja tapahtumiin ja perhe ei liiku yhdessä ja omaa liikkuvaa elämäntapaa, aika vaikea tässä tilanteessa on nähdä suuria onnistumisia tulevaisuudessakaan, totesi opetustoimenjohtaja Arja Kitola.