Vuonna 1987 valmistunut Uudenkaupungin uimahalli palvelee asiakkaita vielä hetken, kunnes kaupungissa aletaan valmistautua uuden uimahallin aukeamiseen monitoimijatalo Wintterissä.
Yhtä lailla liki neljä vuosikymmentä uimahallin asiakkaita palvellut kahvionhoitaja Pirkko Havanko nauttii vielä viimeisistä hetkistä kahviotiskin takana ennen kuin eläkepäivät koittavat. Havangon kohdalla voidaan nimenomaan sanoa, että viimeiset työpäivät menevät nauttien työn parhaimmista puolista.
– Kyllä se tässä syksyn aikana on ollut mielessä, että nämä ovat viimeisiä työpäiviä. Toisaalta olen hyvillä mielin uuden hallin valmistumisesta, mutta täällä on 37 vuoden ajan nähnyt monen sukupolven kasvun, hän ajattelee.
Virallisesti Havangon kuuluisi olla jo eläkkeellä, mutta juuri uuden hallin tuomat muutokset ja henkilökunnan uuden opettelun vuoksi Havanko pyydettiin auttamaan vielä syksyn ajan nykyisessä hallissa.
– Kun Taru (liikuntapalvelujen vastaava Joutsa-Huutola) sitä minulta kysyi, annoin yhden ehdon: hallin viimeisenä aukiolopäivänä olen iltavuorossa töissä ja saan sammuttaa valot, hän naurahtaa.
Havanko on ainoa jäljellä oleva työntekijä, joka työskenteli nykyisen uimahallin aukeamisen aikoihin. Ennen nykyistä työtään hänellä oli pitopalveluyritys, jonka hän lopulta myi.
– Tarkoitus oli jatkaa sillä alalla pienemmässä mittakaavassa, ja tulin väliaikaisesti tänne. Mutta kävikin niin, että ihastuin tähän. Sellaista päivää ei ole ollut, ettenkö olisi halunnut tulla töihin. Siitä iso kiitos asiakkaille ja työkavereille, Havanko sanoo.
Uudenkaupungin uimahalli oli valmistuessaan valtakunnallisestikin uusi teknologialtaan ja sitä käytiin katsomassa muualtakin. Silloin henkilökuntaa oli Hajanko mukaan lukien viisi ja kaikki apukädet olivat tarpeen.
– Ensimmäinen puolitoista kuukautta oli sellaista, että aamulla kahdeksalta avattiin ovet ja sisälle päästettiin ihmisiä niin paljon kuin avaimia riitti ja sitten ruvettiin jonottamaan. Kaikki halusivat nähdä, millainen oli uusi uimahalli, Havanko muistelee.
Hän muistaa, kuinka hallin ensimmäiset kuukaudet olivat todellista hullunmyllyä.
– Halli aukesi 5. lokakuuta ja vuoden vaihteeseen mennessä uimareita kävi 48 000. Viime vuonna kävijöitä oli 66 000, joten siitä voi päätellä, millaista rumbaa ne ensimmäiset kuukaudet olivat, Havanko hämmästelee.
Havanko on vuosien varrella oppinut tuntemaan satoja ihmisiä ja nähnyt tuhansien kulkevan avainlenkki kädessään halliin ja ulos. Lähes 40 vuoden aikana moni asia on ehtinyt muuttumaan uimakäyttäytymisestä turvallisuuden huomioimiseen.
– Aikoinaan aikuiset vain uivat ja lapset melskasivat, mutta myöhemmin terveysliikunta alkoi tehdä tuloaan. 1990-luvun alussa saimme ensimmäiset juoksuvyöt ja vesijumppia järjestettiin kaksi kertaa viikossa. Nyt viikossa on 13–14 jumppaa, hän kertoo.
Ihmiset harvemmin ovat sentään muuttuneet. Samat vakioasiakkaat käyvät päivästä toiseen, ja viime vuosituhannen puolella nuorina ihmisinä tuntemaan opitut tulevat nyt jälkikasvujensa kanssa.
– Se aina sykähdyttää, kun kuulee lapselta kiitoksen ja aidon palautteen. Paljon on niitä nuoria, jotka ovat käyneet täällä, lähteneet maailmalle ja silti varta vasten tulevat vielä käymään ja kertomassa kuulumisia, Havanko liikuttuu.
Asiakkaita hän jää eniten kaipaamaan yhdessä kaikkien työkavereiden lisäksi.
– Toivon sydämeni pohjasta, että he jatkaisivat käymistään uudessa hallissa, Havanko toivoo.
Toimettomaksi hän ei tule jäämään. Luontoihmiseksi itseään kuvaileva Havanko kertoo, ettei missään tapauksessa kotiin aio jäädä.
– Mieheni kanssa olemme tykänneet matkustella paljon, mutta korona-aikana se jäi vähiin. Ehkä nyt sitten on enemmän aikaa. Olen kova tekemään myös käsitöitä, joten tuskin aika tulee pitkäksi, hän pohtii.
Ja totta kai uudessa uimahallissa tulee käytyä, kun se virallisesti avataan. Sitä ennen Havanko palvelee asiakkaita samanlaisella hymyllä ja ystävällisyydellä kuin aina ennenkin, kunnes koittaa viimeinen iltavuoro 30. joulukuuta.
– Iso kiitos kaikille asiakkaille ja henkilökunnalle vuosien varrella! Meillä on innokas henkilökunta uuteen halliin ja uskon siitä tulevan hyvää, Havanko päättää.
