Uudessakaupungissa seurantaloja on Uudenkaupungin alueella virallisesti viisi, kaksi vanhaa työväentaloa, kaksi nuorisoseurantaloa ja yksi pienvijelijäyhdistyksen talo. Myös paikallisesti tunnistetaan tilanteen haasteellisuus.
Kovimmassa käytössä lienee Pyhämaan nuorisoseurantalo, missä säännöllistä toimintaa on ympäri vuoden. Talon omistava Pyhämaan nuorisoseura Kajastus ry järjestää talolla bingoiltoja kerran kuussa, Kalevan nuorten kerhotapaamisia sekä nuokkari-iltoja ja tammi- helmikuussa arkilounaan kahdesti viikossa. Joulun alla talolla pidetään joulumyyjäiset ja helmikuussa kynttiläillalliset.
– Lisäksi vilkas kesäteatterikausi kesä- heinäkuun vaihteessa tuo vilinää talolle ja sen pihapiiriin, selvitti yhdistyksen puheenjohtaja Mika Sjöblom.
Pyhämaan nuorisoseuran taloa vuokrataan myös yksityistilaisuuksiin, kaupalliseen käytöön ja yleishyödylliseen toimintaan. Juhlimaan mahtuu pöydän ääreen maksimissaan 200 henkilöä.
– Tällä hetkellä talon tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä käyttöä on kiitettävästi. Toki on niin, ettei talo itseään kustanna, vaan seuran muulla varainhankinnalla maksetaan talon ylläpitoa paljonkin. Remonttia suuressa kiinteistössä on aina. Tällä hetkellä akuutein on Suviteatterin katsomo, jonka uudistamisprojekti on lähdössä liikkeelle, vaikkei se tietysti suoranaisesti seurantaloa kosketakaan. Talon keittiöremontti ja ulkomaalaus ovat myös suunnitelmalistalla, luetteli Mika Sjöblom.
Hän muistutti, että koko nuorisoseuran toiminta pohjautuu talkootyölle, ei ainoastaan seurantalon ylläpito.
– Talkooväessä on havaittavissa alueen ikärakenteen kehitys, sitä ei auta kieltäminen. Toistaiseksi on ainakin talkoolaisia löytynyt kaikkien hulluimpienkin ideoiden toteuttamiseen ja ylipäätään projektiluontoisiin talkoisiin löytyy paremmin osallistujia, kuin vaikkapa seuran hallintoon, joka sitoo pitemmäksi aikaa, muotoili Sjöblom.
Seurantalojen kunnostustöihin on ollut ja on mahdollista hakea esimerkiksi valtion peruskorjausavustusta, mutta tämäkään ei Sjöblomin mukaan ole ratkaisu ylläpidon haasteisiin.
– Talon remonttiin on saatu maaseudun kehittämisrahaa Ravakan kautta muutamaan otteeseen ja joskus aikanaan myös valtion seurantalojen peruskorjausavustusta. Jälkimmäinen on kuitenkin määrärahoiltaan pieni ja ehdoiltaan niin tiukka, ettei sen käyttäminen juuri houkuttele. Kiinteistöstä luopumista ei seura kuitenkaan ole pohtinut sitten 1980-luvun, kertoi Mika Sjöblom.
Paikkakunnan toinen vanha nuorisoseurantalo sijaitsee Kalannin Lahdella. Nykyään talon omistaa Kalannin Eteläkulman Kylät ry. Kyseisen kiinteistön nykykäyttö painottuu tilojen vuokraustoimintaan.
– Mitään viikottain kokoontuvia ryhmiä meillä ei tällä hetkellä ole, vaan nuorisoseurantalolla on toimintaa vain silloin kun joku vuokraa tilan tai kyläyhdistys järjestää jotain. Talolla pidetään kokouksia, lasten synttäreitä, pikkujouluja, Octoberfestejä sekä muita juhlallisempia tilaisuuksia, kuten rippijuhlia ja valmistujaisia, häitä ja syntymäpäiviä. Muistotilaisuuksiakin on ollut, selvitti Sanna Iiskala Kalannin Eteläkulman Kylät ry:stä.
Vuosittain kyläyhdistys järjestää talolla kyläläisten yhteisen puurojuhlan. Joinakin vuosina on lisäksi järjestetty kevätmarkkinat ja tänä syksynä herätettiin henkiin vanha urheilukisaperinne lajina yleisurheilu.
– Talolla muutaman vuoden välein toteutettava teatteriesitys on yhdistykselle taloudellisesti ja muutenkin tärkeä, mutta samalla vaativa ponnistus. Sirpa Lehtirannan johdolla kylän asukkaista koostuva näytelmäporukka on valmistellut esityksen jota sitten on esitetty noin kymmenen kertaa tammi- ja helmikuussa. Näyttelijöiden lisäksi toteutus vaatii muitakin vapaaehtoisia mm. puffettiin, lipunmyyntiin, markkinointiin liikenteenohjaukseen, luetteli Iiskala.
Myös Kalannin nuorisoseurantalon tiloja vuokrataan sekä kyläläisten että ulkopuolisten käyttöön. Istumapaikkoja ja astioita on noin 100 hengelle.
– Jos vieraita on noin sata, niin jää vielä tilaa tanssilattiallekin. Tulevalle suvelle on jo juhlatilavarauksia, myös kesähäille, mutta vielä on varauskalenterissa tilaa, vinkkasi Iiskala.
Sanna Iiskala myönsi, että seurantalo on yhdistykselle iso rasite. Talo on kuitenkin kylälle hyvin tärkeä, eikä siitä luopumista ole koskaan harkittu.
– Sähkö- ja vakuutusmaksut ovat iso ja jatkuva menoerä. Talo on vanha ja vaatii koko ajan kunnostusta ja uudistamista. Haemme jatkuvasti erilaisia tukirahoja ja avustuksia ja niiden saanti on ollut välttämätöntä, että pystymme uudistamaan ja kunnostamaan taloa. Viimeisin projektimme on ollut kyläläisten käyttöön tehty kota seurantalon yhteyteen. Uusia kunnostustöitä on jo suunnitelmissa, mutta niiden toteutus riippuu täysin rahoitusavustuksista, kertoi Iiskala.
Kalannissakin on huomattu talkoohengen sekä innostuksen yhdistystyöhön ja yhteiseen tekemiseen hiipuneen.
– Tähän asti olemme kuitenkin onnistuneet saamaan talkooväkeä melko kivasti liikkeelle, Sanna Iiskala tiivisti.
