Uudenkaupungin vesi- ja viemäriverkosto on kohtuullisessa kunnossa, mutta ei vesiliikelaitoksen johtaja Kim Westerholm sitä silti hyväkuntoiseksi väitä. Verkostossa on vanhoja osuuksia sekä vikoja ja vaurioita.
– Pyrimme korjaamaan hallitusti niitä paikkoja, joiden huonon kunnon tiedämme jo etukäteen. Teemme pitkäaikaissuunnitelmaa siitä, mitä kohteita kannattaa korjata ensisijaisesti. Tietyn kohteen valinnassa on aina monta syytä, vesihuoltopäällikkö Westerholm kuvailee.
Loppuvuodesta keskustassa kaivettiin esimerkiksi Myllykatua auki koko mitalta, mutta tämä työmaa ei vielä siinä vaiheessa liittynyt vesihuollon toimiin, vaan siellä tehtiin kaukolämpötöitä.
– Toki kaivamme kunnallisvitsiä mukaillen alkuvuodesta saman tien auki, mutta toista reunaa pitkin. Se kaivutyö koskee vesihuollon saneerausta. Tämä tosin sillä varauksella, että routaa ei tule kovin syvälle, koska muuten kaivutyö tehdään vasta keväämmällä. Näiden molempien urakoiden jälkeen kadun pinta asvaltoidaan, Westerholm lisää.
Uudenkaupungin veden listoilla on useita erilaisia kohteita, jotka on merkattu tulevien vuosien remonttilistalle. Yksi tällaisista painopisteistä on Santtion alueella. Vesihuolto on viime vuonna kuvannut alueen viemäreitä ja löytänyt erinäköisiä vikakohteita.
– Nämä korjataan kaivamalla ja kaivamatta. Korjaamme viemäreitä, niiden painumia ja vuotavia kaivoja. Ylipäätänsä Santtio on meille hieman ongelmallinen alue, koska sieltä tulee jätevesien lisäksi myös paljon hulevesiä, joiden syytä meillä parhaillaan ratkotaan.
Westerholmin alustavissa suunnitelmissa on tänä keväänä tai kesänä teettää Santtion alueella savututkimus. Siinä painettaisiin savua viemäreihin ja selvitettäisiin, mistä savu nousisi ylös.
– Etsimme siis mahdollisesti väärin kytkettyjä kiinteistöjä, koska ne kohteet, joilla savu nousee kaivosta, ovat samoja paikkoja, joista hulevedet valuvat meille, hän täsmentää.
Hän huomauttaa, että jos jätevedenkäsittelylaitokselle tulee jäteveden mukana merkittävä määrä myös hulevesiä, on niistä myös maksettava.
Keskustassa satamasta Rantakadun suuntaisesti Nervanderin vesilaitokselle asti kulkeva pääviemäri on parin viime vuoden aikana saneerattu sukkasukituksella. Kyseessä on kaupungin suurin viemäri, jonka läpimitta on 80 senttimetriä. Joku ehkä muistaa, kuinka urakan aikana jätevedet pumpattiin väliaikaisen maanpäällisen verkoston kautta työmaan ohi.
– Se urakka on nyt valmis, mutta seuraavaksi samaa kokoojaviemäriä pitäisi saneerata Vakka-Suomenkatua Ruokolan suuntaan ja siitä eteenpäin, Westerholm kertoo.
Tämän hankkeen tarkkaa aikataulua ei kuitenkaan vielä ole lyöty lukkoon, koska parhaillaan selvitetään, miten Vakka-Suomenkadun ja kantatien ali ja puistoalueiden läpi kulkeva viemäri olisi järkevintä kunnostaa.
– Vuonna 2025 on joka tapauksessa katkottava katuja kaivamalla ja siitä aiheutuu harmia ihmisille. Jos viemäriä ei kunnosteta, on jossain vaiheessa edessä tilanne, että viemärivesi tulvii. Taustalla on se, että Laitilasta tulee Uuteenkaupunkiin putken kokoon nähden aivan liikaa hulevesiä.
Laitilasta tulevat jätevedet siis kyetään käsittelemään Uudenkaupungin jätteenpuhdistuslaitoksella, mutta hulevesi aiheuttaa jatkuvan tulvavaaran viemäriin.
– Yritämme siis ratkoa tilanteen ennakkoon niin, että joka tapauksessa edessä oleva tulva osuisi sellaiseen paikkaa, jossa siitä olisi mahdollisimman vähän harmia.
Tällä hetkellä vesiliikelaitoksella ei ole suunnitelmia vesi- tai viemäriverkoston laajentamisesta, eikä kaupunkikaan ole aktiivisesti kaavoittamassa uusia asuinalueita. Pieniä muutoksia saattaa olla luvassa, jos joidenkin alueiden vedentuloa parannetaan esimerkiksi kiertoyhteyksin.
Kuitenkin joka kerta, kun tontti lohkotaan uutta asuntorakentamista varten, vaatii se toimenpiteitä.
– Toimitamme kiinteistölle tietenkin vesi- ja viemärilinjat, mutta yleensä ne tehdään vanhoja yhdysjohtoja pitkin lähimmästä korttelista, Westerholm toteaa.
Vesiliikelaitoksen budjetti on vuosittain melko hyvin tasapainossa ja palvelun luotettavuudesta ja veden laadusta tulee kiitosta eri kyselyiden perusteella.
– Periaatteessa asiat ovat täällä ihan hyvällä tasolla ja asiat ovat mallillansa, jos vertaa muihin kuntiin, hän lisää.
Toki Uudessakaupungissakin riittää haasteita. Yksi niistä on se, että on vain yksi raakavesilähde, makean veden allas. Talouspuolella tulevaisuudessa siintää uuden vesilaitoksen rakentaminen, mutta sitä ennen liikelaitoksen on kerättävä lisää puskuria talouteensa.
– Verkoston ja laitosten on toimittavia, vaikka ne vanhoja ovatkin. Sen takia jatkossakin on odotettavissa hinnankorotuksia, koska nykyrahoituksella ei ole mahdollista tehdä kaikkia vaadittavia korjausinvestointeja.
Westerholm puhuu uuden vesilaitoksen rakentamisesta lähivuosikymmeninä. Siinä vaiheessa Nervanderin vesilaitos jäisi varalaitokseksi.
– Sitä ennen toteutamme ainakin makean veden altaan vene- ja säännöstelyporttien saneerauksen. Sen suunnittelu etenee hyvää vauhtia ja urakka aloitetaan todennäköisesti ensi vuoden syksyllä, hän tiivistää.
Urakka tehdään sulkuportti kerrallaan ja Lepäisten päässä asuville on luvassa todennäköisesti pitkä kiertotie keskustaan Lyökin ja Pyhämaan kautta.
– Tämä kuitenkin riippuu siltarakenteet omistavan Ely-keskuksen päätöksestä, joten asia ei ole meidän käsissämme, Westerholm toteaa.
Fakta
Uudenkaupungin Veden verkosto
Se käsittää raakavesi-, talousvesi- ja jätevesiverkostot.
Vesilaitos pumppaa makean veden altaasta noin 3,15 miljoonaa kuutiota raakavettä.
Nervanderin vesilaitos valmistaa talousveden ja huolehtii paikallisen teollisuuden vesitarpeista.
Raakavesiverkostoa on noin 55 km ja verkostossa on kaksi raakavesipumppaamoa ja kaksi paineenkorotuspumppaamoa.
Uudenkaupungin Veden talousveden jakelujärjestelmässä on vesivarastokapasiteettia yli 3 500 kuutiota.
Sillä on vesijohtoverkostoa 364 km.
Vesijohtoverkostossa on kolme paineenkorotuspumppaamoa, joilla nostetaan vesipaine riittävän korkeaksi.
Viemäriverkosto kaupungissa on toteutettu erillisviemäröintinä, eli jätevesiviemäriverkostoon ei johdeta sadevesiä.
Viemärit suunnitellaan maaston mukaisesti niin, että jätevesi virtaisi painovoimaisena puhdistamolle.
Mikäli tämä ei ole mahdollista, jätevesi pumpataan eteenpäin paineviemäreissä.
Jätevesiviemäriverkostoa on 242 km ja 38 jätevedenpumppaamoa.
Jätevedet johdetaan Vakka-Suomen Vesi -liikelaitoksen hallinnoimalle Häpönniemen jätevedenpuhdistamolle.
Hulevesien hallinta siirtyi Uudenkaupungin kaupungille vuoden 2022 alusta.
Lähde: Uudenkaupungin Vesi -liikelaitos