Hella määrittelee, onko rakennus asunto vai ei

0
Uuden rakennuslain yksi tavoite on byrokratian vähentäminen pienikokoisten rakennusten kuten puutarhavajojen ja kasvihuoneiden kohdalla.

Uusi rakennuslaki ja sen korjaussarja hyväksyttiin pari päivää ennen joulua ja laki astui voimaan tammikuun ensimmäisenä päivä. Lakiin on jäänyt monia tulkinnanvaraisia kohtia, joihin valvontaviranomaisilla ei vielä ole selkeitä vastauksia.

– Uudessa rakennuslaissa on valitettavasti epäselvyyttä aiheuttavia kohtia ja niitä me nyt selvittelemme ja teemme linjauksia yhdessä muiden kuntien kanssa. Meidän rakennusvalvonnassa työskentelevien tehtävä on kuitenkin neuvoa kaikissa rakennushankkeissa ja lupaan, että teemme parhaamme jotta uuden lain herättämiin kysymyksiin löytyy vastauksia, tiivisti Uudenkaupungin rakennustarkastaja Mika Pihlajaniemi.

Hän kannusti kaikkia rakentamiseen ryhtyviä olemaan yhteydessä rakennusvalvontaa matalalla kynnyksellä.

– Rakennusvalvonnan neuvonta on maksutonta ja toivomme yhteydenottoja, jotta vältytään ikäviltä jälkiselvittelyiltä ja pahimmassa tapauksessa jopa rakennuksen purkamiselta, painotti Pihlajaniemi.

Uudenkaupungin rakennusvalvonta järjesti perjantaina yhdessä Vakka-Suomen LVI-yhdistyksen kanssa parin tunnin mittaisen esittely- ja keskustelutilaisuuden uudesta rakennuslaista. Aiemmin käytössä olleet rakennus- ja toimenpideluvat on uudessa laissa korjattu rakentamisluvalla.

Kun rakennetaan uutta kohdetta, rakentamislupaa edellytetään esimerkiksi aina kun kyseessä on asuinrakennus.

– Rakennus luokitellaan asuinrakennukseksi kun rakennuksessa on hella, selvensi Pihlajaniemi.

Lisäksi rakentamislupa tarvitaan, kun rakennus on kooltaan vähintään 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä. Myös kooltaan vähintään 50 neliömetriä oleva katos tarvitsee rakentamisluvan, samoin yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi henkilöä ja jonka käyttöaika on yli kolme kuukautta. Vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu, vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainostaulu ja energiakaivo kuuluvat myös rakentamisluvan piiriin.

– Rakentamislupa vaaditaan lisäksi erityistä toimintaa varten rakennettavalle alueelle, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle. Tällainen voisi olla esimerkiksi iso varastoalue.

– Lupaa edellytetään myös, jos rakentamisella on vähäistä merkittävämpää vaikutusta kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai ympäristönäkökohtiin, muistutti Pihlajaniemi.

Mikäli hanke poikkeaa kaavasta tai muista määräyksistä, voidaan joutua hakemaan poikkeamislupa, vaikka rakentamislupaa ei tarvittaisikaan.

Julkisuudessa on kohistu paljon siitä, että alle 30 neliömetrin suuruisen rakennuksen, kuten vajan tai pihasaunan, saa nyt rakentaa ilman rakentamislupaa.

– Riippumatta siitä tarvitaanko rakentamislupa vai ei, tulee rakentamisessa kuitenkin noudattaa kaikkia rakentamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä, kuten paloturvallisuusmääräyksiä ja rakentamislain olennaisia teknisiä vaatimuksia. Lisäksi on noudatettava kaavamääräyksiä, eikä sallittua rakennusoikeutta saa ylittää, alleviivasi Pihlajaniemi.

Hän kuitenkin myöntää, että todennäköisesti tulemme näkemään totutusta ”vähän hassumpia” rakennuksia. Rakennusvalvonnalla ei juurikaan ole sananvaltaa alle 30 neliöisten rakennusten, ei asuinrakennusten, ulkonäköön.

Pihlajaniemi kannusti keskustelemaan etukäteen omista rakentamissuunnitelmista aina naapureiden kanssa. Rakentamisessa tulee yhä ottaa huomioon mm. etäisyydet naapureihin.

– Rakennusvalvonta neuvoo hankkeisiin ryhtyviä varmistamaan etukäteen rakennusvalvonnasta, onko hanke lain mukainen. Helpointa on tehdä neuvontapyyntö lupapiste.fi palvelussa, mutta voi myös varata tapaamisajan rakennusvalvonnan nettisivuilla olevasta varauskalenterista tai soittamalla tarkastajalle. Mielellämme me tapaamme rakentamista suunnittelevia myös ihan kasvokkain, korosti Mika Pihlajaniemi.