Sen sijaan yli 65-vuotiaissa ja erityisesti yli 75-vuotiaissa epäillään keskimääräistä vähemmän hoidon riittävyyttä.
Sukupolvibarometrin ovat tuottaneet E2 Tutkimus, Työeläkevakuuttajat Tela ja Miina Sillanpään Säätiö, jonka 60-vuotisjuhlavuoteen barometri liittyy.
Liki puolet suomalaista ajattelee, että aikuisten lasten pitäisi ottaa enemmän hoitovastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan, mutta toisaalta yhtä moni on toista mieltä.
Suomalaiset uskovat saavansa pääasiassa apua julkisista palveluista, mutta myös puolisoltaan ja lapsiltaan. Neljännes luottaa ystäviin, sukulaisiin ja yksityiseen sektoriin. Erityisesti nuoret luottavat läheistensä apuun, kun selvä enemmistö eläkeläisistä uskoo julkisten palveluiden auttavan.
Huolta tukevat tilastot, joiden mukaan väestö ikääntyy vauhdilla. Nykyisille ikäihmisille vielä löytyy hoitajia, mutta jo lähitulevaisuudessa tilanne on vaikeampi.
Uudessakaupungissa jo reilu kolmannes asukkaista on eläkeläisiä. Eläkeläiset ovat hyvin kirjava joukko. Suuri osa pystyisi jatkamaan helposti työelämässä, kun taas osa vaatii hoitoa ja apua päivittäisessä elämässään.
Eläkeläisten osuus on kasvanut vuosi vuodelta. Vielä 30 vuotta sitten eläkeläisiä oli Uudenkaupungin asukasluvusta alle viidennes. 1980-luvun loppupuolella eläkeläisten osuus kaupungin väestöstä oli 15 prosentin luokkaa.
Esimerkiksi vuonna 1987 yli 64-vuotiaita oli kaupungissa 10,9 prosenttia väestöstä, kun alle 15-vuotiaita oli 21,1 prosenttia. Vuoden 2023 tilastojen mukaan alle 15-vuotiaita on enää 12,8 prosenttia kaupungin asukasluvusta.
Nykyisellä väestöpohjalla avun saanti läheisiltä vaikeutuu, kun ikääntyneitä on moninkertainen määrä nuoriin nähden.
Risto-Matti Kärki