Molempien merien tila on hälyttävä ja heikentynyt. Selvitin Itämerellä ja sen osa-alueella Suomenlahdella kulkevien laivojen lukumäärää. Itämerellä voi kulkea noin 2000 laivaa päivässä. Suomenlahdella kulkee yli 40 000 laivaa vuodessa, joista valtaosa on Venäjän rahtiliikennettä ja joista noin 15–20% on tankkereita. Laivaliikenne heikentää merialueiden tilaa ja etenkin kun ne voivat melko vapaasti päästää roskansa ja jätevetensä mereen.
Ajatukseni oli, että Itämeren ja sen osa-alueilla Pohjanlahden ja Suomenlahden merialueilla eivät rahtilaivat saisi päästää enää jätevesiään ja kiinteitä jätteitään yms. mereen.
Suomen aluevesille pitää ensin saada lainsäädäntö asian korjaamiseksi. Sen jälkeen muut ranta-alueiden (Helcom) maat: Saksa, Puola, Latvia, Liettua, Viro, Tanska, Ruotsi ja Venäjä suojelisivat aluevetensä ja talousvyöhykkeensä rahtilaivojen jätepäästöihin liittyen. Kaikki muut maat paitsi Venäjä on ehdotuksiin luultavasti suhtautunut hieman kielteisesti.
Kun ranta-alueiden maat saisivat omat aluevetensä suojeltua, niin sen jälkeen Itämeren kansainvälisen merialueen lainsäädäntöön pitäisi saada parannuksia, mutta se onkin jo vaikeampi asia saada hoidettua.
Tein asioista yksityiskohtaisen selvityksen ja toimenpide-ehdotuksen miten asian kokonaisuuden kanssa pitäisi edetä.
Olin Uudessakaupungissa eduskuntavaalien vaalipaneelissa 16.3.2023 mukana yleisössä ja esittelin siellä asiaa.
Asia otettiin todella innostuneesti vastaan kaikilta tahoilta. Otin somessa kantaa professori Väänäsen listaan, ainutlaatuinen Saaristomeri -julkaisuun yms. Huomasin myös, että kansanedustajaehdokas P. Aalto-Setälä oli somessa aktiivisesti kommentoimassa Saaristomeri-asioita.
Luotin hänen osaamiseensa ja vuorovaikutuskeinoihinsa ja olin melko varma hänen läpipääsystään eduskuntaan, joten lähetin maaliskuussa P. Aalto-Setälälle tietoni ja selvitykseni sekä toimenpide-ehdotukseni ja hän otti ne innostuneesti vastaan.
Odotin vaalien päättymistä ja tuloksia, että mitkä puolueet pääsevät hallitukseen. Selvisi, että kokoomus ja perussuomalaiset olivat vaalien voittajia.
P. Orpo oli tulossa pääministeriksi, joten lähetin 11.4.2023 sähköpostia Orpolle ja Aalto-Setälälle, joissa pyysin vielä ehdottamani asian viemistä hallitusohjelmaan. Olin yhteydessä myös Kike Elomaahan, joka oli myös viemässä asiaa eteenpäin. Vaikutusvaltaa asian eteenpäin viemiseksi oli olemassa.
P. Aalto-Setälä hoiti asiaa tehokkaasti ja osaavasti Baltic Sea yms. -verkostojen kautta. Valittiin myös uusi saaristoasioiden neuvottelukunta jne. Hän teki asiasta lakialoitteen lokakuussa 2023 ja eduskunta hyväksyi hallitusohjelman mukaisen lakiesityksen 3.12.2024.
Rahtialusten jätevesien, kiinteiden jätteiden, rikkipesuvesien jne. päästämisen kieltämisestä mereen Suomen osalta omien vesialueiden ja talousvyöhykkeen osalta asia tuli siten päätökseen.
Aalto-Setälän aktiivisuuden ansiosta Itämeren päätösfoorumeilla myös Ruotsi ja Tanska hoitavat nyt omat aluevetensä ja talousvyöhykkeensä kuntoon laivojen päästöjen suhteen.
Maat, jotka nyt ovat hyväksyneet asian voivat nyt myös vaatia muita Helcom-järjestön maita omien aluevesiensä suojeluun rahtilaivojen päästöjen suhteen.
Itämeri on matala ”pussinperä” kuten myös sen osa-alueet Pohjanlahti ja Suomenlahti, joiden puskurointikyky on heikko ja kaikki voitava pitäisi tehdä tilanteen korjaamiseksi. Suomi on luultavasti maailman ensimmäinen valtio, joka nyt kieltää aluevesillään rahtilaivojen jätevesien, kiinteiden jätteiden, rikkipesuvesien yms. päästämisen suoraan mereen. Laki astuu voimaan osittain 1.7.2025.
Itämerta ei näillä päätöksillä pelasteta, mutta erittäin hyvä asia se on kuitenkin ja kannattaa jatkaa. Aikaa ideasta päätökseen ja asian hoitamiseen Suomen ja ehkä Ruotsin ja Tanskan osalta meni hieman alle kaksi vuotta. Pitää puuttua haittojen estämiseen eikä pelkästään yrittää siistiä ja hoitaa haittoja ja niiden seuraamuksia, joissa yleensä jää häviäjän rooli.
Tulee mieleen miksi asiaa ei ole hoidettu aikaisemmin?
Veijo Raitio