Venäjä ei tapojaan ole aikojen saatossa muuttanut. Itsenäinen Suomi on sen saanut kokea viimeisen runsaan sadan vuoden aikana.
Vapaussota
Venäjän kehno menestys maailmansodassa vuosina 1914–18 auttoi bolsevikkejä vallankumouksessaan, jonka he halusivat laajentaa myös Suomeen päämääränään maamme yhdistäminen Neuvosto-Venäjään.
SDP:n puolueneuvosto teki aseellisesta vallankumouksesta päätöksen kokouksessaan 19.–22.1.1918. Bolsevikit toimittivat aseita punakaarteille, jotka ottivat 28.1.1918 alkaen valtaansa eteläisen Suomen. Suojeluskunnat alkoivat riisua venäläistä sotaväkeä aseista Etelä-Pohjanmaalla. Venäläiset totesivat sotatilan vallitsevan Suomen hallituksen valkoisia ja venäläisten punaisia tukevien joukkojen välillä.
Neuvosto-Venäjä ja Suomen sosialistinen työväentasavalta tekivät 1.3.1918 valtiosopimuksen, jossa sovittiin muun muassa rajoista ja yhteistoiminnasta. Kansanvaltuuskunnan tunnustaminen Suomen valtion edustajaksi maan laillisen hallituksen sijaan merkitsi sodan julistamista maiden välille.
Punaisten vallankumous muuttui epäonnistuttuaan kapinaksi. Brest-Litovskin rauhansopimus 3.3.1918 lopetti bolsevikkien tuen Suomen punaisille.
Valkoisten tavoite oli palauttaa maa laillisen senaatin hallintaan. Tavoite saavutettiin viimeisten venäläisten sotilaiden poistuttua Suomen alueelta 14.5.1918.
Neuvosto-Venäjän ja Suomen välinen sotatila (Vapaussota) päättyi Tarton rauhansopimukseen, joka tehtiin 14.10.1920.
Talvisota
Talvisodassa 1939–1940 Neuvostoliitto yritti punakapinan uusintaa tavoitteenaan Suomen liittäminen Neuvostoliittoon. Tätä toteuttamaan se perusti 1.12.1939 nk. Terijoen hallituksen. Tehostetut hyökkäysvalmistelut oli aloitettu kesällä 1939. ”Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939” oli jaettu joukoille.
Mainilan laukaukset olivat vain yksi valhe ja provokaatio, joilla sodan aloittaminen yritettiin lavastaa Suomen syyksi. Neuvottelut Neuvostoliiton ja Suomen välillä olivat olleet ajan peluuta. Suomi taisteli itsenäisyytensä puolesta. Suomea olisi pahimmillaan kohdannut kansanmurha.
Talvisota päättyi Moskovan pakkorauhaan maaliskuussa 1940. Uhkan ymmärrettiin jatkuvan neuvostojohdon sanellessa lisävaatimuksiaan. Suomalaisia rajavartijoita surmattiin ja siepattiin. Matkustajakone Kaleva ammuttiin alas. Hangon vuokra-alueella oli 30 000 venäläisen sotajoukko sotilaallisena uhkana.
Jatkosota
Neuvostoliitto teki hyökkäysvalmistelujaan välirauhan aikana. Puna-armeija aloitti 22.6.1941 hyökkäyksen pommittamalla muun muassa siviilikohteita Suomessa. Suomi taisteli Saksan rinnalla pyrkien saamaan Talvisodassa menettämänsä alueet takaisin. Tässä se ei onnistunut.
Yli puoli miljoonaa henkilöä naiset mukaan lukien oli aktiivipalveluksessa syystalveen 1944 saakka. Missään muussa sotaa käyneessä maassa ei yhtä suuri osa väestöstä osallistunut aktiivipalvelukseen. Aselepo tehtiin maiden välillä 4.9.1944. Luottamusta Neuvostoliiton aikomuksiin ei ollut, joten Suomessa toteutettiin aseiden hajavarastointi, nk. asekätkentä, mahdollista sissisotaa varten.
Jatkosodan päätyttyä Suomi joutui välirauhansopimuksen ja myöhemmin Pariisin rauhansopimuksen perusteilla luovuttamaan hyökkääjälle alueitaan, omaisuuttaan, maksamaan sotakorvauksia sekä tuomitsemaan nk. sotasyyllisiä. Neuvostoliitto puuttui Suomen sisäisiin asioihin yrittäen ohjata maamme sosialistiseen ihanuuteen.
Kylmä sota
Kylmän sodan aikana vuosina 1947–1991 Suomi puolusti itsenäisyyttään pyrkimällä pysyttäytymään suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella. Neuvostoliitto painosti ja uhkaili Suomea, mikä osaltaan johdatteli suomettumiseen. Suomen osallistuminen ja liittyminen kansainvälisiin sopimusjärjestelmiin takkusi pitkään naapurin painostuksen vuoksi.
Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 oli vaikea kysymys Suomelle. Baltian puolustuskysymys jakoi mielipiteitä. Jäsenyys Natosta torjuttiin. Suomi muutti arviotaan Baltian maiden liittyessä Natoon vuonna 2004 ja lopullisesti Venäjän hyökätessä Ukrainaan.
”Ei tämä nyt oikein rauhan aikaakaan ole”
Laajentumishaluinen naapurimme ei ole muuttunut. Venäjä rikollisen diktaattorinsa johdolla käy mistään piittaamatonta, brutaalia sotaa Ukrainaa vastaan sekä hybridisotaa demokraattista länttä ja samalla Suomea vastaan. Terroriteot, salamurhat ja sabotaasit kuuluvat keinovalikoimaan, jota maapinta-alaltaan maailman suurin valtio käyttää ”puolustaakseen” itseään.
Suomi joutuu varautumaan uhkaa vastaan maksimoimalla turvallisuutensa. Näin se on joutunut tekemään koko itsenäisyytensä ajan.
Hannu Luotola