Huhtikuussa pidetään kahdet vaalit, kunta- ja aluevaalit. Näitä varten paikalliset puolueet vaalipäälliköineen ovat hankkineet ehdokkaita, joilla vaalilistoja täytetään. Vaalipäälliköt ovat liki yhtä mieltä siitä, että täysiin tai riittävän runsaisiin ehdokaslistoihin on vielä matkaa, mutta onneksi aikaakin vielä on.
– Asetimme kunnianhimoiseksi tavoitteeksemme ylittää viime vaalien ehdokasmäärämme ja saada listalle yhtä paljon ehdokkaita kuin valtuustossa on paikkoja, eli 37 ehdokasta. Matkaa on vielä paljon, toteaa Kokoomuksen vaalipäällikkönä Uudessakaupungissa toimiva Reko Wallenius.
Kokoomuksen ja keskustan kanssa kättä suurimman valtuustopuolueen paikasta vääntävä SDP ilmoittaa tavoittelevansa ehdokaslistalleen 40:ää ehdokasta.
– Tähän on vielä matkaa, joten innokkaille vaikuttajille olisi vielä paikkoja tarjolla, Uudenkaupungin SDP:n vaalipäällikkö Jaana Reijonsaari-Korsman kertoo.
Keskusta hakee vaalipäällikkö Hanna Helin-Luotosen johdolla 20–30 ehdokasta listoilleen.
– Ja niitä on löytynytkin ihan mukavasti, mutta lisää mahtuu vielä, hän lisää.
Uudenkaupungin perussuomalaisten vaalipäällikkö Mikko Saari kertoo, että heidän tavoitteenaan on saada toistakymmentä ehdokasta.
– Ehdokashankinta etenee aikataulussa, eikä siinä ole ilmennyt erityisiä esteitä, Saari lisää.
Henna Jokinen on Uudenkaupungin Vasemmistoliiton vaalipäällikkö. Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaaksi on tähän mennessä lupautunut seitsemän uusikaupunkilaista.
– Tavoitteenamme on kymmenen nimen lista, se oli ehdokkaiden määrä myös viime kuntavaaleissa, Jokinen kertoo.
Uudellakaupungilla ei ole omaa Vihreän puolueen ryhmittymää, vaan toiminta kuuluu Vakka-Suomen Vihreiden alle. He tavoittelevat Uuteenkaupunkiin vähintään kolmea kuntavaaliehdokasta.
– Enemmän olisi parempi. Ehdokkaita on ollut vähän vaikea saada, mutta siihen voi vaikuttaa se, ettei vihreitä ole ollut valtuustossa vuoden 2004 jälkeen, Maisa Kari kertoo.
Vakka-Suomen KD:n puolesta kyselyyn vastasivat sekä osaston johtokunnan jäsen Lassi Salmela että puheenjohtaja Tiina Saari . He kertovat, että tavoitteena on asettaa Uudessakaupungissa vaaleihin viisi ehdokasta. Luku on sama kuin viime vaaleissakin.
Kaikille ei ole ehkä vieläkään täysin selvää aluevaltuutettujen työnkuva. Aluevaltuustot vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja pelastuspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. Kunnanvaltuustot puolestaan päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta. Luottamushenkilöiden vastuu on siis suuri. Onko ehdokkaiden hankinta ollut tavallista haastavampaa?
Walleniuksen mukaan ehdokashankinnassa suurin yksittäinen vastaan tullut haaste liittyy ajan henkeen. Hän toteaa, että ihmiset valikoivat nykyään yhä tarkemmin, mihin rajallisen vapaa-aikansa käyttävät.
– Lisäksi kaupunkimme poliittinen ilmapiiri koetaan laajasti hyvin negatiiviseksi, jolloin yhteiskunnallisesti aktiivisetkin ihmiset kanavoivat tarmonsa valitettavan usein mieluummin johonkin muuhun yleishyödylliseen toimintaan, Wallenius kuvailee.
Reijonsaari-Korsmanin mukaan kiinnostusta kunnan asioihin vaikuttamiseen tuntuu ihmisillä olevan, mutta yleisin syy ehdokkuudesta kieltäytymiselle on ajan puute.
Helin-Luotonen kertoo, että moni olisi kiinnostunut lähtemään ehdokkaaksi, mutta on tämän hetkisen elämäntilanteensa vuoksi luvannut lähteä mukaan vasta seuraaviin vaaleihin.
– Ehdokashankinta vaatii kontaktointia ja monipuolinen ehdokaskattaus vaatii työtä. Onnistumiset toki palkitsevat, mutta ei ehdokashankinta eroa aiemmista vaalivuosista, Helin-Luotonen lisää.
Jokisen mukaan haasteena ehdokashankinnassa on tällä hetkellä käynnissä oleva sukupolvenvaihdos.
– Uusien, nuorten ehdokkaiden löytäminen on haastavaa, Jokinen summaa.
Uudenkaupungin Sanomien tekemän sähköpostikyselyn vastauksissa nostettiin ehdokashankinnan vaikeuksien syiksi muun muassa poliittisen ilmapiirin koveneminen, ehdokkaaksi asettautumisen viemä aika sekä yhteiskunnan tuomat paineet. Millä keinoin eri puolueet yrittävät houkutella ehdokkaita?
Kokoomuksen Walleniuksen mukaan osa pyytää päästä ehdokkaaksi omasta aloitteestaan ja toisia on suostuteltava vuosia.
– Jokaisella meillä on omat kiinnostuksen kohteet, yksilöllinen osaaminen sekä arkielämän henkilökohtaiset haasteet. Yhteistä on halu vaikuttaa. Pyrimme antamaan jokaiselle mahdollisimman realistisen kuvan politiikan teosta sekä löytämään juuri oikean tavan ja kanavan osallistua, Wallenius lisää.
Hän muistuttaa, että päätöksentekoon voi valtuuston lisäksi osallistua muun muassa lautakunnissa, konserniyhtiöiden hallituksissa sekä poliittisen yhdistystoiminnan eri toimielimissä.
– Ehdokashankinnassa on oltava mahdollisimman avoin. Me emme houkuttele, vaan kysymme kiinnostusta ja halua vaikuttaa asioihin, SDP:n Reijonsaari-Korsman toteaa.
Keskustan Helin-Luotonen vannoo henkilökohtaisten yhteydenottojen nimeen. Hän myös toteaa, että on tärkeää keskustella Uudenkaupungin tilanteesta sekä palveluiden säilymisestä ja tarpeesta.
– Tuomme myös näkyville keskustalaisten hyvän ryhmähengen, osaamisen ja tekemisen ilon, Helin-Luotonen lisää.
Saaren mukaan perussuomalaiset korostavat ehdokashankinnassa mahdollisuutta vaikuttaa oman kunnan ja alueen päätöksentekoon.
– Kampanjamme keskittyy siihen, että kuntapäättäjät ja aluevaltuutetut tekevät ratkaisuja, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten arkeen. Mukaan voi lähteä ilman aiempaa poliittista kokemusta, koska tärkeintä on kiinnostus yhteisiin asioihin, Saari kuvailee.
Vasemmistoliiton Jokisen mukaan heidän ryhmänsä on houkutteleva ehdokkaille, koska yhdistyksen talous on kunnossa.
– Saimme vuosia sitten testamenttilahjoituksena omakotitalon kaupungin keskustassa. Vaalit ovat politiikassa niitä tärkeimpiä asioita, joten voimme maksaa kaikkien ehdokkaidemme vaalikulut, Jokinen lisää.
Vihreiden Kari kertoo, että puoluejohto on auttanut paikallisessa ehdokashankinnassa. Sen sijaan KD:n Salmela ja Saari toteavat, että ehdokkaaksi lähtemistä vaikeuttaa usein se, että politiikka ja sitä kautta yhteisten asioiden hoitaminen näyttäytyy usein ulospäin kinastelulta.
– Riitelyltä ja jopa henkilökohtaisuuksiin menevältä huutelulta. Siihen haluamme muutosta ja korostaa yhteistyötä, he lisäävät.
Kuntavaalien äänestysinto on laskenut vaaleista toiseen. On puhuttu jopa paikallisen demokratian heikkenemisestä. Valtuutetut edustavat kunnan asukkaita sekä hyvinä että huonoina aikoina ja eri väestöryhmien tarpeet on huomioitava. Puolueet siis havittelevat ehdokkaita mahdollisimman monesta ikäluokasta, koulutusasteesta ja harrastepiiristä. Mikä niistä on hankalinta tavoittaa?
– Nuoret ja ruuhkavuosiaan elävät aikuiset. Lisäksi naisia on politiikassa liian vähän, iästä riippumatta, Wallenius toteaa.
Reijonsaari-Korsman kertoo, että ehdokaslistalta löytyy nyt jo kattavasti eri ikäisiä ja eri taustoista tulevia ihmisiä.
– Nuoria listoiltamme vielä puuttuu, koska heitä on hankala saada ehdolle. Suurin osa nuorista on lähdössä toisen asteen jälkeen muualle opiskelemaan, eivätkä he siksi voi sitoutua neljäksi vuodeksi eteenpäin, Reijonsaari-Korsman lisää.
Helin-Luotonen kertoo, että ehdokkaita pyritään saamaan mahdollisimman monipuolisesti jokaisesta ryhmästä.
– Emme ole lähteneet asettamaan kiintiöitä, vaan ehdokkaat valikoituvat ensisijaisesti heidän oman kiinnostuksensa mukaan, Saari kertoo.
Vihreiden Kari kertoo, että heillä ei ole ollut tiettyä ryhmää, jota olisi ollut vaikeaa tavoitella ehdokkaaksi.
– Tavoitteena on saada tulevalle valtuustokaudelle vähintään yksi valtuutettu, joten emme näe muissa puolueissa tällä hetkellä kilpailua, Kari summaa.
KD:n Salmela ja Saari kertovat kannustavansa erityisesti nuorempia rohkeasti mukaan ehdokkaaksi. He kertovat korostavansa henkilökohtaisilla kontakteilla, että valtuusto koostuu tavallisista, eri alojen ja väestöryhmien kuntalaisista.
Ehdokashankinnassa on siis haasteita, mutta ehdokaslistojen täydentämiseen on vielä aikaa maaliskuun alkupuolelle asti. Ehdokashakemusten jättöpäivä aluevaalilautakunnalle ja keskusvaalilautakunnalle on 4. maaliskuuta. Voisiko ehdokashankintaan liittyvät haasteet vaikuttaa vaalien tulokseen tai paikalliseen päätöksentekoon?
– Kaikki puolueet kamppailevat saman asian kanssa, joten haasteet tuskin vaikuttavat suhteelliseen vaalitulokseen. Jokaisen pätevän ja vaikuttamistyöstä kiinnostuneen poisjäänti on ennen kaikkea demokratian tappio, Wallenius summaa.
– Mitä enemmän listaltamme löytyy hyviä ehdokkaita, sitä varmempaa on, että kuntalaiset löytävät itselleen sopivan ehdokkaan listaltamme. On tärkeää, että päätöksentekoon osallistuvat edustaisivat mahdollisimman monipuolisesti kuntalaisia, Reijonsaari-Korsman tiivistää.
Helin-Luotonen kertoo, että paikallisessa keskustassa on pyritty vähentämään haasteita jo ennen vaaleja siten, että he tekevät yhteistyötä muiden puolueiden kanssa.
Saari toivoo ehdokaslistojen täyttyvän yli ryhmärajojen, koska on tärkeää, että mukaan Uudenkaupungin kuntapolitiikkaan ja aluevaaleihin lähtee monipuolinen joukko eri taustoista tulevia ihmisiä.
– Mitä laajempi ja monipuolisempi ehdokasjoukko, sitä paremmin eri äänestäjäryhmät saavat edustusta päätöksentekoon. Aktiivinen ehdokashankinta tukee demokratiaa ja monipuolista päätöksentekoa, Saari korostaa.
Uudet valtuutetut aloittavat nelivuotisen työnsä kesäkuun alussa. Uudenkaupungin kaupunginvaltuuston koko on nyt 43 henkilöä, mutta ensi kaudella se on 37. Tämä liittyy pari vuotta sitten tehtyyn kaupungin hallintosäännön muutokseen. Myös kaupunginhallituksen koko pienenee 11:stä yhdeksään. Samassa hallintosääntömuunnoksessa myös lautakuntien kokoa pienennettiin.
Aiempaa pienemmät luottamushenkilöpaikat voivat vaikuttaa erityisesti pienten puolueiden vaalituloksin.
– Valituksi tulemista vaikeuttaa se, että suurten puolueiden voimalla valtuutettujen määrää vähennetään. Haluamme pienenä puolueena pitää valitsijoille tarjolla vaihtoehtoa, summaavat KD:n Salmela ja Saari.
Fakta
Kunta- ja aluevaalit
Alue- ja kuntavaalit järjestetään joka neljäs vuosi.
Ajankohtana on huhtikuun kolmas sunnuntai.
Ehdokashakemusten jättöpäivä on tiistaina 4. maaliskuuta.
Ehdokasasettelu vahvistetaan ja ehdokkaiden ehdokasnumerot julkistetaan torstaina 13. maaliskuuta.
Kotimaan ennakkoäänestys on 2.–8. huhtikuuta.
Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13. huhtikuuta.
Äänestäjä voi halutessaan äänestää vaikkapa toisessa vaalissa ennakkoon ja toisessa vaalipäivänä.
Tulos vahvistetaan keskiviikkona 16. huhtikuuta.
Kesäkuussa uudet alue- ja kuntavaltuutetut aloittavat työnsä.
Valtuutettujen kausi on neljä vuotta.
Lähde: Oikeusministeriö
Uusikaupunkilaisia kunta- ja aluevaaliehdokkaita
Kokoomus, aluevaalit: Emil Haijanen, Laura Kontu, Reko Wallenius
Kokoomus, kuntavaalit: Emil Haijanen, Erika Ojaniemi, Mikko Siivonen, Timo Räsänen, Tarmo Kangas, Reko Wallenius, Laura Kontu, Merja Mänty, Seppo Nikula, Suzana Gavric, Olli-Pekka Päivärinta, Matti Rantanen, Elina Risunen, Granger Simmons
SDP, aluevaalit: Janne Sjölund, Heli-Päivikki Lauren, Jere Sedegren
SDP, kuntavaalit: Mia Helen, Anu Isotupa, Niina Jokinen, Jone Järvi, Maisa Koivisto, Juhani Konttinen, Merja Koski, Kari Koski, Jari Lahikainen, Timo Laurell, Janne Maikola, Lea Myllymäki, Julia Nikusaari, Jorma Paasikivi, Reija Pietikäinen, Mauri Pietilä, Jaana Reijonsaari-Korsman, Rauno Saarinen, Jere Sedegren, Janne Sjölund, Marko Turunen, Henri Valmunen
Keskusta, aluevaalit: Rauno Aaltonen, Mauri Kontu, Bohumil Kotlar, Hanna Vuola, Veli-Matti Virtanen
Keskusta, kuntavaalit: Rauno Aaltonen, Mauri Kontu, Bohumil Kotlar, Pauli Kuitula, Anniina Kukkula, Jari Nevavuori, Petteri Pitkämäki, Miika Puukki, Anniina Tättilä, Veli-Matti Virtanen
Perussuomalaiset, aluevaalit: Mikko Saari
Perussuomalaiset, kuntavaalit: listaa ei toimitettu
Vasemmistoliitto, aluevaalit: Henna Jokinen
Vasemmistoliitto, kuntavaalit: Li Grönlund, Henna Jokinen, Lauri Aronen, Matti Hatunen, Armi Heimonen, Yrjö Rosendal-Gadolin, Kimmo Toivainen
Vihreät, aluevaalit: Maisa Kari
Vihreät kuntavaalit: listaa ei toimitettu
KD, aluevaalit: listaa ei toimitettu
KD, kuntavaalit: listaa ei toimitettu
Tiedot kerätty sähköpostikyselyn vastauksista 24.1. 2025.