Uudenkaupungin alueen oppilaiden koulupäivät voisivat jatkossa alkaa kello 9, mutta se vaatisi järjestelyitä luokkatiloihin, välitunteihin, ruokailuun ja koulumatkakuljetuksiin, mutta myös iltapäivän harrastustiloihin. Kaupungin opetustoimi tarvitsisi myös 70 000–90 000 lisää rahaa, jotta koulukuljetusten uudet järjestelyt onnistuisivat.
Näin toteaa kaupungin opetusjohtaja Arja Kitola opetus- ja kasvatuslautakunnan antamassa lausunnossa. Lausunnolla vastataan SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen koulun aloitusajan siirtämisestä myöhemmäksi.
Paikallinen SDP esitti marraskuussa, että kaupungin koulujen koulupäivä alkaisi jatkossa kello 9. Aloitusajan siirtoa myöhäisemmäksi he perustelivat muun muassa asiaan liittyvällä tutkimustiedolla ja käytännön kokemuksilla, jotka osoittavat myöhäisemmän aloitusajan tuovan merkittäviä etuja oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnille ja oppimistuloksille.
Kitola toteaa, että paikallisten koulujen alkamisajat uudistettiin lukuvuodesta 2023–2024 alkaen, jotta joukkoliikennettä kyettiin kehittämään ja samalla haettiin säästöjä. Uudistuksella pyrittiin siihen, että mahdollisimman moni koulukuljetusoikeuden omaava oppilas voisi kulkea joukkoliikenteellä ja taksikuljetuksia tarvittaisiin vähemmän. Koulujen alkamisaikoja porrastettiin ja kuljetusreitit suunniteltiin niin, että samoilla busseilla pääsi eri kouluihin eri alkamisaikoihin.
Hakametsän koulupäivä alkaa nykyisin kello 8, Kalanti kello 9, paitsi yhtenä aamuna kello 8, Lokalahdella ja Pyhämaassa kello 8.40 ja Saarnistossa ja Uudenkaupungin yhtenäiskoulun alakoulussa kello 8. Yläkoululaiset aloittavat yleensä kello 9, mutta joitakin aamuja kello 8 lukion yhteisten opettajien takia.
Kitolan mukaan pienemmissä kouluissa oppituntien aloitusajankohta on talouskysymys. Jos kaupunginvaltuusto antaa lisärahoitusta koulukuljetuksiin, voisi kaikkien pienten koulujen koulupäivän aloitusajankohta olla kello 9. Kitola toteaa, että monitoimijatalo Wintterissä yksi koulupäivän alkamisajankohta vaikeuttaisi niin opetuksen, kouluruokailun kuin välituntienkin järjestämistä.
Joukkoliikenteen osalta koulujen yhteinen alkamisajankohta toisi kaupungille lisäkustannuksia. Linja-autot ajavat kaupungin keskustaan joka tapauksessa työmatkaliikenteen ja toisen asteen opiskeluliikenteen takia ennen aamukahdeksaa. Koulujen alkamisajankohtien yhtenäistäminen nykyisellä joukkoliikennetarjonnalla aiheuttaisi oppilaille pitkiä odotusaikoja. Jotta noin 40 minuutin odottamisajoilta vältyttäisiin, pitäisi hankkia joukkoliikenteeseen vähintään yksi lisäauto.
Kitola toteaa, että valtuustoaloitteen päätavoite on se, että myöhäisemmällä aloitusajalla mahdollistettaisiin lapsille ja nuorille lisää nukkumisaikaa, joten pidempi odotusaika koululla ennen opetuksen alkamista ei palvelisi tarkoitusta. Mikäli pyritään noin 5–20 minuutin ylimääräiseen odotusaikaan koululla, tulisi lisäauton järjestämisestä noin 70 000–90 000 euron kustannukset vuosittain.
Wintteriin sijoittuvien Vakka-Opiston ja Musiikkiopiston toiminta on suunniteltu siten, että oppilaat voivat siirtyä eri aikoihin päättyviltä oppitunneilta suoraan taiteen perusopetuksen oppitunneille ja harrastustoimintaan. Jos opetus päättyisi nykyistä myöhemmin, siirtyisivät harrastuksiin liittyvät opetustunnit myöhempään ajankohtaan.
Jos opetus alkaisi kouluilla kello 9, se tarkoittaisi myös sitä, että kaupungin liikuntatiloja tarvittaisiin koulujen käyttöön tuntia pidempään, joka vaikuttaisi harrastustoiminnan alkamisaikoihin.
Keskiviikkona kokoontunut opetus- ja kasvatuslautakunta päätti siis todeta, että kaupungin taloustilanne ei mahdollista lisämäärärahan myöntämistä koulukuljetuksiin. Nykyiset porrastetut alkamisajat tuovat kaupungille säästöä. Porrastettu aikataulu mahdollistaa parhaiten Wintterin opetusjärjestelyt.